Suunnittelu ja päätöksenteko

‍Suojelua toteutetaan pääasiassa maankäyttö- ja rakennuslailla (132/1999) ja -asetuksella (895/1999) sekä lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Muinaismuistolakia sovelletaan kiinteiden muinaismuistoiksi luokiteltavien rakenteiden osalta ja kirkkorakennusten suojelusta säädetään sekä kirkkolaissa (1954/1993) että laissa ortodoksisesta kirkosta (985/2006).

Varsinaiset suojelumerkinnät tehdään pääosin kaavoittajan pöydällä. Kaavat pohjautuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin, joka säätää mm. alueiden kestävän kehityksen vaatimuksiin perustuvasta ekologisesta, taloudellisesta ja terveellisestä järjestämisestä, kaupunkikuvan ja maiseman vaalimisesta sekä korjaus- ja muutostöiden asianmukaisesta toteuttamisesta. Suurimmassa osassa suojelupäätöksiä ratkaisut määräytyvät konkreettisesti rakennuskannan ja maisemien vaalimista ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan, kun taas laki rakennusperinnön suojelemisesta painottaa enemmän kohteen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Suomessa tehdään kolmen eri tason kaavoja: maakuntakaavoja, yleiskaavoja ja asemakaavoja. Maakuntakaavassa tehdään yleispiirteiset suunnitelmat alueiden käytölle sekä päätetään maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden suojelusta. Yleiskaavassa ei tehdä yksityiskohtaista suojelua, vaan päätetään tavoitteet asemakaavojen laatimiselle. Rakennussuojelua ohjataan tällöin esimerkiksi alueen käyttötarkoituksen tai rakennustehon määrittelemisen kautta. Yleiskaava siis luo edellytykset asemakaavasuojelulle. Asemakaavassa suojellaan kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti tai maisemallisesti arvokkaat alueet ja rakennukset. Suojelu tehdään kaavamerkinnöillä, joista yleisimmät ovat sr, SR tai /s, joiden perään voidaan liittää myös numero suojelustatusta täsmentämään. Merkinnät selitetään perusteellisesti kaavan sanallisessa osassa.

Lakien lisäksi suojelua ja kulttuuriympäristön hoitoa tehdään esimerkiksi kolmannen ja neljännen sektorin järjestämin talkoin ja tapahtumin. Ihmisten arkipäiväinen hoito- ja huoltotyö on olennaista.

Asemakaavamuutos vireillä Vallinojan ympäristössä

Uutinen

Asemakaavamuutos 002288 osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa

Lue Lisää
Pehtorin talo Håkansbölen kartanoalueella remontoitiin entiseen loistoonsa

Uutinen

Valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä toimii nykyään kahvila.

Lue Lisää
1960- ja -70-lukujen ostoskeskusten uudistamisen ideointi Länsi-Vantaalla

Uutinen

Vantaalla on useita 1960-70-luvulla rakennettuja ostoskeskuksia. Suurin osa niistä on paikallishistorian, arkkitehtuurin, oman aikakautensa ja aluerakentamisen historian kannalta merkittäviä. Optiplan suunnitteli kolmen länsivantaalaisen ostarin...

Lue Lisää
‍Valtuusto käsittelee Tikkurilan kirkon korttelin uudistusta

Uutinen

Vantaan kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina 18. kesäkuuta kello 18 kaupungintalolla. Kokouksessa käsitellään Tikkurilan kirkon korttelin asemakaavamuutosta. Tikkurilan kirkon asemakaavasuojelu (R1-kohde) puretaan, mikäli asemakaava hyväksytään.

Lue Lisää

Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset

050 302 6720

Projektikoordinaattori

Maiju Hautamäki

Vantaan kaupunginmuseo

Hertaksentie 1

01300 Vantaa