Oppimista kokeilun kautta – tutustumismatka lillehammerilaiseen ulkoilmapedagogiikkaan

26.02.2020

Ulkoilua ennen kaikkea

Norjalaiset rakastavat ulkoilua ja retkeilyä, mikä näkyy vahvasti myös päiväkotien toiminnassa. Ulkoiluun sisältyy niin liikuntaa, kielellistä toimintaa, matematiikkaa kuin taidettakin. Oppimisympäristö ei rajoitu päiväkodin sisä- ja ulkotiloihin, sillä suuri osa päivästä kuluu porttien ulkopuolella reppu selässä retkeillen. Lapset alkavat harjoitella päiväkodissa oman repun kantamista selässä parivuotiaana ja isommilla se onkin selässä lähes jokaisena toimintapäivänä. 5-6 -vuotiaat norjalaislapset kävelevät toisinaan jopa kymmenen kilometrin pituisia kävelyretkiä – talvisin liikkuen myös hiihtäen. Omassa repussa on usein eväät mukana ja toisinaan taas yhteinen ruoka kokataan nuotiolla tai kodassa. Alle 3-vuotiaat ovat päiväkodissa vielä enimmäkseen sisätiloissa etenkin talviaikaan, mutta päiväuniajan (noin kolme tuntia) pienetkin viettävät ulkona ympäri vuoden vaunuissa nukkuen.

Lähtökohtana aktiivinen ja sensitiivinen aikuinen

Kaiken lähtökohtana on aktiivinen aikuinen, korostaa FUS-päiväkodin vastaava opettaja Anette Strandum. Päiväkodissa se näkyy lapsilähtöisenä toimintakulttuurina, jossa aikuinen on mukana toiminnassa niin kanssaoppijana kuin innostajanakin. Kaiken keskiössä on leikki – etenkin roolileikki – jota aikuinen on rikastuttamassa. Päiväkodeissa korostetaankin tasavertaisuutta niin henkilökunnan kuin lasten ja aikuistenkin välillä. Aktiivinen ja sensitiivinen aikuinen mahdollistaa lapselle turvallisen oppimisympäristön, jossa on tilaa niin onnistumisille kuin pettymyksillekin, jotka ovat kumpikin tärkeitä lapsen tasapainoisen kasvun ja itsetunnon kehittymisen kannalta.

Oppimisympäristössä korostuu kokeilu

Päiväkodeissa emme juurikaan kuulleet sääntöjen muistuttelua tai kieltosanoja. Silti lapset vaikuttivat leikkivän sovussa ja yhteisymmärryksessä eikä vaaratilanteita ilmennyt. Ilmapiiri oli hyvin rento ja vapautunut. Päiväkotien henkilökunta korostaakin luottamusta lapseen ja hänen kykyihinsä. Siksi lasten annetaan ottaa myös riskejä ja oppia sen kautta. Jo 2- 3 -vuotiaat lapset alkavat harjoitella oman puukon käyttöä puutöissä ja isommat käyttävät lisäksi kirvestä ja sahaa – aikuisen opastuksessa tietysti. Luottamus tuntuu herättävän molemminpuolista kunnioitusta. Mihin kaikkeen voisi EI:n sijaan vastata KYLLÄ?

Marika Latva-Kyyny
varhaiskasvatuksen projektisuunnittelija

Vantaan sivistystoimi

Vaihde: 09 83911

Silkkitehtaantie 5

Vantaa

PL 1500, 01030 Vantaan kaupunki

facebook twitter youtube