Näkökulmia pedagogisen dokumentoinnin toteuttamiseen

22.04.2020

Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on varhaiskasvatuksessa pystytty käyttämään aikaa toiminnan suunnitteluun, arvioimiseen ja kehittämiseen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018, 37) pedagoginen dokumentointi kuvaillaan keskeiseksi varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen välineeksi. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden vastuulla onkin käyttää pedagogista dokumentointia. Vaikka henkilöstö ymmärtää sen sekä pedagogisen dokumentoinnin merkityksen, sitä käyttää vain reilu puolet varhaiskasvatuksen työntekijöistä. (Mansikka 2019, 101; Rintakorpi 2018, 5).

Varhaiskasvatuksessa olisikin tärkeää tehdä johdonmukaista työtä asian korjaamiseksi. Pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheessa on olennaista huolehtia koko varhaiskasvatustiimin sitoutumisesta. Jos pedagogisen dokumentoinnin toteuttaminen ei ole koko tiimin yhteinen tavoite, se koetaan arjessa haasteelliseksi. Yhteisen sitoutumisen jälkeen tiimissä on hyvä tehdä päätöksiä pedagogisen dokumentoinnin prosessiin liittyen. Tämä tarkoittaa, että tiimissä valitaan menetelmät ja keinot, jolla arkea dokumentoidaan sekä millä tavalla otetut dokumentit tuodaan oppimisympäristöön näkyville. Esille tuotuihin dokumentteihin palataan säännöllisesti tiimin, lasten ja vanhempien kanssa. Yhteisen reflektion avulla toiminnan suunnittelu ja kehittäminen mahdollistuvat. Osallisuus liittyykin vahvasti pedagogisen dokumentoinnin viitekehykseen ja sen toteutumisesta huolehtiminen on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia.

Kuva: Malli pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheeseen

Uuden toimintatavan käyttöönoton aloitusvaiheessa on lupa lähteä liikkeelle pienin askelin. Pedagoginen dokumentointi tarjoaa keinon tarkastella ja toteuttaa työtä uudella tavalla, jossa osallisuudella ja reflektoinnilla on keskeinen merkitys. Uuden oppiminen vaatii kuitenkin aikaa, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden koko varhaiskasvatustiimin vahvuuksien hyödyntämiselle. Tämä onnistuu, kun aloitetaan “haukkaamalla vain pieni pala kakkua” eli dokumentoimalla esimerkiksi yksittäisiä arjen tilanteita. Olennaista on, että yhdessä sitoutuen opetellaan rauhassa, mutta johdonmukaisesti uutta toimintatapaa ja muokataan toimintakulttuuria pedagogista dokumentointia tukevaksi.

Mitä monipuolisemmin pedagogista dokumentointia käytetään, sitä positiivisemmat vaikutukset sillä on varhaiskasvatuksen laatuun. Pedagoginen dokumentointi kehittää varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ja sen kautta voidaan osoittaa ammatillista osaamista sekä tuoda varhaiskasvatusta kaikkien nähtäville. (Mansikka 2019, 101; Rintakorpi 2018, 32; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 38, 61; Heikka, Hujala, Turja & Fonsén 2017, 66–67.)

Kirjoittaja

Virve Huusko varhaiskasvatuksen opettaja Vantaan kaupunki, jonka kehittämishankkeena toteutetun YAMK-opinäytetyön tuloksista ja johtopäätöksistä näkökulmat on nostettu esille.

Lähteet:

Heikka, J., Hujala, E., Turja, L. & Fonsén, E. 2017. Havainnointi ja arviointi varhaispedagogiikassa. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. 4. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 56-68.

Huusko, V. 2019. “Pedagogisen dokumentoinnin kakku” Malli pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheeseen. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen.

Mansikka, J-E. 2019. Pedagoginen dokumentointi Reggio Emilian ja jälkistrukturalismin viitekehyksessä. Varhaiskasvatuksen tiedelehti/Journal of Early Childhood Education Research 8(1)/2019, 100-120.

Rintakorpi, K. 2018. Varhaiskasvatuksen tallentamisesta kohti pedagogista dokumentointia. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 24. Helsinki: Yliopistopaino Unigrafia.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Helsinki: Opetushallitus.

Vantaan sivistystoimi

Vaihde: 09 83911

Silkkitehtaantie 5

Vantaa

PL 1500, 01030 Vantaan kaupunki

facebook twitter youtube