KANTAVA VISIO JA KESTÄVÄ STRATEGIA VARMISTETAAN HYVÄLLÄ PEDAGOGISELLA JOHTAMISELLA

07.03.2020

Pedagogisen johtamisen näkökulmasta tulevaisuuden varhaiskasvatuksessa onnistuminen edellyttää vahvaa tietoisuutta varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman sisällöistä. Suunnitelmia on päivitettävä säännöllisesti ja varmistettava, että ne vielä tulevaisuudessakin antavat oikean suunnan pedagogiselle työlle. Nämä suunnitelmat ovat keskeisiä materiaaleja varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakoinnissa. Pedagogisesti laadukkaan toiminnan lisäksi on varmistettava että, varhaiskasvatuksessa johtajalla ja varhaiskasvatuksen opettajalla on riittävät resurssit pedagogisen johtamisen toteuttamiseen.

Tulevaisuudessa varhaiskasvatusyksikkö oppivana yhteisönä haastaa sen jäseniä reagoimaan muuttuviin haasteisiin ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Yhteisen johtajuuden toimintamalli selkeyttää pedagogista johtamista ja sen merkitystä laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuksessa.

Fonsénin (2018) mukaan pedagogisen johtajuuden viisi ulottuvuutta ovat arvot, kontekstuaalisuus, organisaatiokulttuuri, ammatillisuus ja substanssinhallinta. Ne ovat myös kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Johtajan toiminnan tulee perustua arvoihin, jotka ovat julkilausuttuja. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon konteksti ja rakenteet tukevat johtamista. Pedagogiseen johtamiseen tulee olla riittävät resurssit. Organisaatiossa jaettua johtajuutta tuetaan pitkäjänteisesti ja varhaiskasvatussuunnitelmatyö etenee johdonmukaisesti. Toiminta perustuu päämääriin ja arvoihin, joita määrittää vallitseva käsitys hyvästä opetuksesta ja kasvatuksesta. Substanssinhallinta näkyy varmuutena ja argumentoinnin vahvuutena. Selkeän perustehtävän varaan voidaan rakentaa kantava visio ja luoda kestävä strategia.

Muuttuvissa kasvatusalan organisaatioissa johtajuuden uudelleen määrittelemiselle on selkeät perusteet. Muutoksen johtaminen vaatii tietoista toimintakulttuurin muutosta ja johtajien yhteisen osaamisen tukemista. Pedagoginen johtajuus vaatii myös syvempää ymmärrystä arvoista ja moraalista. Johtamisen teorioiden ja mallien käytännön toteutukseen vaikuttavat aina myös henkilön persoona, osaaminen ja vuorovaikutustaidot. Sen lisäksi tarvitaan yhteistä arvokeskustelua ja tavoitteita, jotka tekevät toiminnan merkitykselliseksi. Osaava johtaja kantaa päävastuun tavoitteellisen toiminnan edistymisestä. (Fonsén & Keski-Rauska 2018.)

Jaetusta johtajuudesta yhteiseen johtajuuteen

Yhteiseen arvopohjaan ja tavoitteisiin sitoutumista tarvitaan tulevaisuudessa kasvatus- ja opetusalalla. Johtamisosaamisen näkökulmasta tulisi pohtia, minkälaista johtajuutta tarvitaan laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi.

Jaetun johtajuuden mallista kehitetty yhteisen johtajuuden ajatus perustuu johtajatyöparin vastuiden jakamiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön. Fonsénin ja Keski-Rauskan (2018, 4-6) mukaan yhteinen johtajuus perustuu dialogiin ja ymmärrykseen organisaation todellisuudesta. Käsite on syntynyt varhaiskasvatuksen muuttuvan johtajuuden kehittämistyön tuloksena. Uuden käsitteen avulla halutaan painottaa yhteistä vastuuta kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta.

Yhteisen johtajuuden tavoitteena on luoda visio ja strategiset painopisteet yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Merkityksellistä on johtajan vastuiden ja tehtävien jakaminen sekä vuorovaikutus ja luottamuksen herättäminen työyhteisössä. Johtajatyöpari luo strategista mallia siitä, mihin suuntaan toimintaa viedään ja miten. Yhteiset näkemykset ja tavoitteet auttavat myös työyhteisöä osallistumaan ja sitoutumaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen.

Nina Konttinen, palveluasiantuntija Vantaan kaupunki
Marianna Monter, varhaiskasvatuksen asiantuntijaopettaja, Helsingin kaupunki

Vantaan sivistystoimi

Vaihde: 09 83911

Silkkitehtaantie 5

Vantaa

PL 1500, 01030 Vantaan kaupunki

facebook twitter youtube