Rajatorpan koulu
- Osoite
Vapaalanpolku 13
01650Vantaa
Suomi- Postiosoite
- PL 2520, 01030 Vantaan kaupunki
Yhteystiedot
Esittely
Iltapäiväkerho
Rajatorpan koulussa toimii iltapäiväkerho, josta vastaa Henna Soininen International School, HSIS. Kerho käyttää toiminnassaan koulun tiloja, pääosin Museokoulun kellaritiloja.
Yhteyshenkilönä toimii Vizhdan Halil (0400 168 394).
Iltapäivätoiminta perusopetuksessa
Muu kerhotoiminta
Sporttia kouluille -kerhotoiminta
Tervetuloa mukaan lisäämään liikuntaa koulupäivään!
Syyslukukausi 2023: maanantai 04.09.2023 – perjantai 13.12.2023 (syysloma viikko 42 ma 16.10. – pe 20.10.2023)
Kevätlukukausi 2023: maanantai 8.1.2024 – perjantai 10.5.2024 (talviloma viikko 8 ma 19.2. – pe 23.2.2024)
- tiistai 05.09.-12.12.2023 ja 9.01.-10.05.2024: klo 12.00-12.30 välitunti 6lk
- keskiviikko 06.09.-13.12.2023 ja 10.01.-10.05.2024: klo 12.00-12.30 välitunti 5lk
- keskiviikko 06.09.-13.12.2023 ja 10.01.-10.05.2024: klo 14.00-15.00 Kerho 1-2lk
Ilmoittautuminen:
https://sporttiakaikille.fi/sportti/sporttia-kouluille/
Sporttia kouluille toiminta on koulupäivän aikana tai heti sen jälkeen järjestettäviä matalankynnyksen liikuntakerhoja koulun oppilaille. Tämän toiminnan tarkoitus on tukea oppilaiden liikkumista ja löytää uusia kavereita. Kerhojen ajatuksena on tarjota hauskaa yhdessäoloa liikunnan parissa ilman kilpailua ja vertailua varsinkin niille lapsille, joilla ei vielä ole harrastusta. Haluamme edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla ja myös pienentää terveyserojen kasvua ja syrjäytymisen riskiä.
Kerhoja järjestetään ala- ja yläkouluissa ja ne ovat maksuttomia lapsille ja nuorille. Ne järjestetään koulujen tiloissa tai ulkona aamuisin, välitunneilla tai iltapäivisin ja kerhoajat ja -ryhmät sovitaan yhdessä koulujen kanssa. Kerhon ohjelma koostuu pitkälti lasten toiveiden mukaan monipuolisesti leikkien ja pelaillen. Kerhot ovat avoimia kaikille koulun oppilaille ja koulun henkilökunnan toivotaan ohjaavan lapsia mukaan toimintaan.
Toiminnan järjestää Sporttia kaikille ry yhteistyössä Vantaan kaupungin ja paikallisten urheiluseurojen ja ohjaajien kanssa. Toiminnasta ja kerhoista lisätietoa tarvittaessa: info@sporttiakaikille.fi.
Ystävällisin terveisin,
Sporttia Kaikille ry
Cherifa Mokaddem
Liikuntakerho/parkour perjantaisin klo 12.00-13.00 (1-2lk) ja klo 13.00-14.00 (3-6lk) Rajatorpan koulun liikuntasalissa
Parkourissa liikutaan vauhdikkaasti temppuillen ja harjoitellen parkourliikkeitä kuten erilaisia ylityksiä sekä alastuloja ohjaajanopastuksella. Jokainen etenee oman taitotasonsa mukaan, joten aikaisempaa lajikokemusta ei tarvitse olla. Mukaan tarvitset sisäliikuntavarusteet (kengät vapaaehtoiset) sekä juomapullon.
Ilmoittautuminen: molemmat ryhmät täynnä
Lisätiedot: anton@sipoonsyke.fi
Kitaraopetus
Ohjaajana Jukka Malinen, Musike.
Sogwood Mediaverstas - Luodaan oma media- tai animaatioproduktio pelimaailmassa, 3.-6.lk
tiistaisin klo 14.00-15.30
Oletko unelmoinut Hollywoodista? Siellä unelmat toteutuvat, sanotaan. Mutta niin myös Sogwoodissa haaveet saavat siivet! Sogwoodin mediaverstaalla perustamme yhdessä tuotantotiimin ja ryhdymme tuottamaan omaa produktiota. Se voi olla oma näytelmä pelin sisällä, lyhyt animaatioelokuva tai vaikka virtuaalinen muotinäytös. Sogwoodissa kaikki on mahdollista!
Ilmoittautuminen: https://www.sog.gg/koulut
Lisätiedot: harrastuskoordinaattori@sog.gg
Kuvataidekerho torstaisin klo 14.00-16.00
Maksuttomat Harrastusten Vantaan harrastukset - Ilmoittaudu mukaan!
Kaikille avoimet ja koulukohtaiset hararstukset koostetusti täällä. Sivu päivittyy harrastuksien varmistuttua joten seuraa sivua aktiivisesti.
Nostoja koulun lähialueen harrastuksista:
Kamppailu, 3.-6.lk
Torstai klo 14.30-15.30, Rajatorpan kalliosuoja
Kamppailu-harrastusryhmissä harjoitellaan useiden kamppailulajien perusharjoitteita ja tekniikoita nuorille ja lapsille sopivalla tavalla. Tavoitteena on kehittää liikunnallisia taitoja ja luoda valmiuksia kamppailuharrastukselle. Harjoittelu painottuu ennaltaehkäiseviin tekniikoihin. Harjoitukset ovat hauskoja ja vauhdikkaita ja ne on suunniteltu kullekin ikäryhmälle sopiviksi. Harrastuksessa edetään teknisesti haastavampiin harjoitteisiin osallistujien osaamisen ja edistymisen mukaan. Itsepuolustustaidon lisäksi harjoittelu kasvattaa itseluottamusta ja fyysistä kuntoa sekä kehittää motorisia taitoja.
Ilmoittautuminen: https://jalkipoltto.com/kuntosalikoulu-vantaa
Lisätiedot: olli@jalkipoltto.com
Yleisurheilu, 4.-6.lk
Perjantai klo 14.00-15.00, Myyrmäkihalli
Yleisurheilun tarkoitus on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus kokeilla useampaa yleisurheilulajia. Tavoitteena on, että harrastuksen kautta lapsi tai nuori voi kokeilla useampaa kuin yhtä lajia tai tutustua johonkin tiettyyn lajiin syvällisemmin monesta eri näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on tarjota vantaalaisille lapsille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua mieluisaan harrastustoimintaan ja tarjota heille pitkäkestoinen harrastus lähellä kotia.
Ilmoittautuminen: https://www.suomisport.fi/events/987b8954-f90b-429f-85cb-ccffb873d7be
Lisätiedot: Pekka Kurvinen, toimisto@vantaansalamat.fi, p. 0451130373
Minecraft Harrastusryhmät – Seikkailijat, 3.-6.lk
Keskiviikko klo 14.30-16, ETÄNÄ
Seikkailijat harrastusryhmässä hyppäämme Minecraftin villiin ja arvaamattomaan erämaailmaan tukenamme vain ja ainoastaan toisemme sekä otamme vastaan kaikki pelin tuovat haasteet yhdessä! Pelistä ei tarvitse olla aiempaa kokemusta, sillä paikalla on peliohjaaja joka on aina valmis auttamaan!
Ilmoittautuminen: https://www.xroc.gg/koulut/
Lisätiedot: harrastuskoordinaattori@xroc.gg
Jääpelien harrastusryhmä, 1.-3.lk
Keskiviikko klo 13.30-14.20, Myyrmäen jäähalli
Jäällä harjoitellaan Etelä-Vantaan Urheilijoiden valmentajien johdolla erilaisia pelejä. Toiminta sopii kaiken tasoisille ja kaiken lähtökohtana on hauskuus. Mukaan tarvitset luistimet, kypärän ja hanskat sekä liikkumiseen sopivat lämpöiset vaatteet. Mailoja peleihin löytyy hallilta.
Ilmoittautuminen: Etelä-Vantaan Urheilijat ry - Lomakkeet
Lisätiedot: tero.koskiranta@evu.fi
Jääpelien harrastusryhmä, 1.-3.lk
Torstai klo 14.00-14.50, Myyrmäen jäähalli
Jäällä harjoitellaan Etelä-Vantaan Urheilijoiden valmentajien johdolla erilaisia pelejä. Toiminta sopii kaiken tasoisille ja kaiken lähtökohtana on hauskuus. Mukaan tarvitset luistimet, kypärän ja hanskat sekä liikkumiseen sopivat lämpöiset vaatteet. Mailoja peleihin löytyy hallilta.
Ilmoittautuminen: Etelä-Vantaan Urheilijat ry - Lomakkeet
Lisätiedot: tero.koskiranta@evu.fi
Oppilashuolto Rajatorpan koulussa
Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset huolehtivat oppilaiden hyvinvoinnista ja oppimisesta yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuollon tavoitteena on toimia ennaltaehkäisevästi ja puuttua mahdollisimman varhain mahdollisiin koulunkäynnin vaikeuksiin. Opetushenkilöstön lisäksi koulussa työskentelee kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja. Opettaja voi huoltajan luvalla keskustella lapsen asioista oppilashuollon henkilöstön kanssa. Myös huoltajat voivat itse ottaa heihin suoraan yhteyttä. Oppilashuollon henkilöstön tavoittaa Wilman kautta, sähköpostitse tai puhelimitse. Lisäksi lapsille kuuluu hammashoito ja koululääkärin palvelut. Hammashoito toteutuu Myyrmäen terveysasemalla. Hoitoon liittyvät kuljetukset ovat vanhempien vastuulla.
Rajatorpan koulun kouluterveydenhuolto hyvinvointialueen sivuilla
Erityisopettajan työnkuvaus
Rajatorpan koulussa toimii lukuvuonna 2023-2024 kaksi erityisopetuksen pienryhmää (4-5D ja 1-6E), joiden opetuksesta vastaavat Esko Kyrö ja Veera Jokiranta. Lisäksi koulussamme työskentelee kolme laaja-alaista erityiopettajaa: Laura Ikonen (1-2lk), Linnea Sauria (3-4lk) ja Miikka Penttilä (5-6lk). Erityisopettajat ovat tukena koulun kaikkien oppilaiden opiskelussa. Erityisopettaja tekee yhteistyötä luokanopettajien kanssa seuraten oppilaiden opiskelutaitoja ja edistymistä sekä antaen tukeaan oppilaille pienryhmässä ja luokissa.
Koulupsykologin työnkuvaus
Koulupsykologin työhön kuuluu oppilaan oppimisvalmiuksien, erilaisten koulunkäyntivaikeuksien ja psyykkisen tilanteen arviointia, sekä tukitoimien suunnittelua yhdessä oppilaan, vanhempien, opettajien ja mahdollisesti muiden yhteistyötahojen kanssa. Tarvittaessa koulupsykologi voi ohjata oppilaan jatkotutkimuksiin tai muun hoidon pariin. Varsinainen hoitotyö ei kuulu koulupsykologin toimenkuvaan, mutta oppilaalle on mahdollista tarjota tukikäyntejä, joiden tarkoituksena on mm. keskustellen pyrkiä tukemaan oppilaan kasvua, kehitystä sekä koulunkäyntiä. Vanhemmat ja opettajat voivat myös pyytää neuvoa ja tukea esimerkiksi kasvatuksellisissa ja koulutyöskentelyyn liittyvissä kysymyksissä. Yksilötyön lisäksi koulupsykologi kuuluu koulun yhteisölliseen hyvinvointiryhmään ja voi työskennellä myös kokonaisten luokkien sekä räätälöityjen ryhmien kanssa.
Rajatorpan koulun koulupsykologina on Päivi Paavilainen, jonka tavoittaa Wilman kautta, sähköpostitse (paivi.paavilainen@vakehyva.fi) ja puhelimitse (040 837 6290).
Koulukuraattorin työnkuvaus
"Kun uskot unelmiisi, alat kasvaa niitä kohti."
Koulukuraattorin työhön kuuluu kouluyhteisössä oppilaiden, koulun henkilökunnan, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa edistää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumista kouluyhteisössä. Koulunkäynti on tärkeä osa oppilaan elämää ja toivon mukaan myös mielekästä. Koulukuraattori kohtaa työssään tilanteita, joissa oppilas kokee itsensä esimerkiksi ulkopuoliseksi, häntä kiusataan, hänellä ei ole ketään kenelle puhua asioistaan tai hänellä on haasteita koulunkäynnin kanssa, kuten kotitehtävät, myöhästymiset tai poissaolot. Koulukuraattori keskustelee oppilaiden kanssa yksilötapaamisilla, tekee luokka- ja ryhmätyötä yhdessä opettajan tai muun asiantuntijan kanssa. Myös huoltajat voivat ottaa koulukuraattoriin yhteyttä, jolloin koulukuraattori voi antaa tukea ja tietoa esimerkiksi palveluista ja myös ohjata palveluiden piiriin. Tärkeää on, että asioista voidaan puhua ja niihin puututaan riittävän varhaisessa vaiheessa ja että jokainen tulee kuulluksi.
Koulukuraattorityö on luottamuksellista ja sitä ohjaavat salassapitosäännökset, jotka estävät tiedon antamisen sivullisille ilman huoltajan tai asianosaisen suostumusta. Rajatorpan koululla työskentelee kaksi koulukuraattoria. Inka Virpi on koululla pääsääntöisesti maanantaisin ja perjantaisin, Anne Aholin puolestaan torstaisin. Huoltaja voi lähestyä koulukuraattoria puhelimitse (Inka Virpi 040 847 0494, Anne Aholin 040 835 3394), Wilman kautta tai sähköpostilla (inka.virpi@vakehyva.fi, anne.aholin@vakehyva.fi). Koululla voidaan myös järjestää tapaamisia ja keskustella asioista yhdessä.
Kouluterveydenhoitajan työnkuvaus
Kouluterveydenhoitaja tapaa jokaisen oppilaan vähintään kerran lukuvuoden aikana määräaikaisissa terveystarkastuksissa. Tapaamisessa oppilaalle tehdään terveystarkastus ja kartoitetaan kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Terveystarkastuksessa annetaan myös terveysneuvontaa ja keskustellaan oppilaan terveyteen liittyvistä asioista.
1., 5. ja 8. luokalla terveystarkastus toteutetaan koululääkärin ja terveydenhoitajan tekemänä yhteistarkastuksena, ja siihen kutsutaan mukaan myös oppilaan huoltajat.
Koulupäivän tai koulumatkan aikana tapahtuneen tapaturman sattuessa tai oppilaan äkillisesti sairastuessa ensiapu annetaan koululla. Koulusta otetaan yhteyttä huoltajiin, jotka huolehtivat lapsensa tarvittaessa jatkohoitoon terveysasemalle. Lapsen sairastuessa tai loukkaantuessa vapaa-ajalla huoltajat huolehtivat lapsen hoidosta.
Koulussa rokotukset annetaan valtakunnallisen rokotusohjelman mukaisesti. Oppilaan rokotustiedot tarkistetaan terveystarkastuksen yhteydessä. Rokotustiedot siirtyvät lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon lapsen aloittaessa koulun.
Kouluterveydenhoitaja osallistuu kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden arviointiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Lisäksi terveydenhoitaja voi osallistua tarvittaessa moniammatillisiin oppilaspalavereihin.
Terveydenhoitaja pitää murrosikätunnit 5.-luokan oppilaille ja osallistuu 6.-luokan oppilaille järjestettyyn Valintojen putkeen, joka on päihdekasvatustilaisuus nuorille.
Terveydenhoitajan tavoittaa Wilman kautta, puhelimitse (0503121973) ja sähköpostitse (anne.b.lonnqvist@vakehyva.fi). Kouluterveydenhoitaja on koulullamme maanantaisin ja tiistaisin.
Hyväksy evästeet Analytiikka-kategoriasta nähdäksesi iframe-sisällön
Henkilökunta
Tällä sivulla on tietoa Rajatorpan koulun henkilökunnasta, perusopetusryhmien opettajista ja muista opettajista sekä henkilökunnan ja opettajien yhteystiedot.
Henkilökunta
Rehtori
Anne Dernjatin
040 508 7632
anne.dernjatin@vantaa.fi
Apulaisrehtori
Jennina Lahti
040 667 9968
jennina.lahti@eduvantaa.fi
Koulusihteeri
Salla Solla
050 303 2646
salla.solla@vantaa.fi
Opettajien huone
Päärakennus 040 358 0989
Päärakennus/Solu 1 040 193 9672
Päärakennus/Solu 2 040 538 8584
Museokoulu 043 825 2574
Kouluterveydenhoitaja
Anne Lönnqvist
050 312 1973
anne.b.lonnqvist@vakehyva.fi
Koulupsykologi
Päivi Paavilainen
040 837 6290
paivi.paavilainen@vakehyva.fi
Koulukuraattori
Inka Virpi
040 847 0494
inka.virpi@vakehyva.fi
Anne Aholin
040 835 3394
anne.aholin@vakehyva.fi
Koulunkäynninohjaajat
Uliana Beliaeva
Vizhdan Halil
Elle Sirva
Ekaterina Tarson
Jaakob Willamo
Vartija
Teemu Miettinen
050 312 1916
Koulun keittiö
Mauri Viljanen
040 126 7917
Iltapäiväkerho HSIS
Vizhdan Halil
0400 168 394
Perusopetusryhmät ja opettajat
1lk
Leena Hiisiö 040 626 6146
Jani Leminen 040 352 6786
Heidi Poikonen 040 182 3712
2lk
Sanna Aalto
Alisa Kettunen
Henna Niiranen
3lk
Ella Alanen
Ilkka Mattila
Jyri Mäkelä
4lk
Sanna Mattila 040 355 4275
Auli Nuutila 040 168 6866
Timo Vanhala
5lk
Anja Kiviluoto
Ullamaija Tuisku 040 586 1082
6lk
Marianna Haapakoski
Linnea Lamminen
Marja Tervaniemi
040 359 4682
Erityisopetuksen pienryhmät
4-5D Esko Kyrö 043 825 2820
1-6E Veera Jokiranta 040 716 5205
Valmistava opetus (VALO)
Jennina Lahti 040 667 9968
Laaja-alainen erityisopetus
1-2lk Laura Ikonen 040 757 8811
3-4lk Linnea Sauria
5-6lk Miikka Penttilä 050 303 2698
Suomi toisena kielenä (S2)
Anna-Kaisa Koskelo
Albania
Artur Kopani 040 352 4944
Albina Sheholli 040 530 2194
Arabia
Louay Alsenjar 040 193 0462
Hana Bishay 040 168 1963
Espanja ja A2-espanja
Diego El Khatir 040 541 6879
Mandariinikiina
Wenbin Fan-Kangasaho 040 358 4301
Saksa
Peter Hilger 040 547 4068
Somali
Ahmed Hassan
Abdullahi Musse 040 171 8299
Turkki
Hülya Pöntinen 040 487 6696
Ukraina
Yana Zaychenko 040 538 0283
Venäjä
Margarita Hämäläinen 040 485 8089
Anna Myllyniemi
Marina Penttinen
Viro
Lee Laurimäe
Tiina Maripuu
Buddhalainen uskonto
Piia Sorvoja
Islamin uskonto
Essi Raekoski
Maryam Vahdati
Katolinen uskonto
Olga Bhebhe
Ortodoksinen uskonto
Einari Peura
Opettajien sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@eduvantaa.fi.
Järjestyssäännöt
Järjestyssäännöt
1. Koulussa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä ja voimassa olevaa lainsäädäntöä.
2. Järjestyssääntöjä noudatetaan koulupäivän aikana koulun alueella ja opettajan määrittämissä oppimisympäristöissä sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa.
3. Oppilas käyttäytyy asiallisesti toisia kohtaan.
4. Oppilas antaa itselleen ja toisille opiskelu-, työ- ja ruokarauhan.
5. Oppilas ei kiusaa, käyttäydy uhkaavasti tai loukkaa toisen fyysistä tai henkistä koskemattomuutta.
6. Oppilas noudattaa koulun työjärjestyksen aikataulua. Oppilas poistuu koulupäivän päätyttyä koulun alueelta. Koulupäivän aikana oppilas poistuu koulun alueelta vain opetushenkilöstön luvalla.
7. Oppilas noudattaa koulun tapoja ja sopimuksia.
8. Oppilas pitää hyvää huolta omista ja yhteisistä tavaroista ja ympäristöstä sekä kunnioittaa koulun ja toisten omaisuutta.
9. Oppilas käyttää koulupäivän aikana kännykkää tai muuta teknologiaa vain opetushenkilöstön luvalla.
10. Oppilas ei tuo kouluun esineitä tai aineita, jotka ovat opiskelun kannalta tarpeettomia tai joilla voidaan vahingoittaa henkilöitä tai omaisuutta.
11. Oppilas ei saa myydä, muutoin luovuttaa eikä välittää mitään koulun alueella koulupäivän aikana, pois lukien koulun sallimat tilanteet, kuten esimerkiksi koulumyyjäiset.
Välituntisäännöt
VÄLITUNTIALUE:
Pääkoululla: nurmikenttä ja pääkoulun piha
Museokoululla: metsä ja välituntialue (aidan rajaama alue), Ilpolan kallio ei kuulu välituntialueeseen
YLEISET SÄÄNNÖT VÄLKÄLLÄ
- Ei saa heittää lumipalloja eikä käpyjä, kiviä yms. (lumipalloista ja kivistä tulee jälki-istuntoa 30 min).
- Skootilla saa ajaa vain skoottiradalla, ei koulun muulla pihalla. Skootilla saa ajaa vain kypärä päässä.
- Leikkitappelut ovat kiellettyjä.
- Puhelimia ei käytetä välitunnilla. Mikäli oppilas käyttää puhelinta, viedään se opehuoneen puhelinparkkiin. Oppilas saa puhelimen koulupäivän päätyttyä.
- Kukkulan kuningasta ei saa leikkiä.
- Pyörätelineisiin tai pyöriin (tai autoihin!) ei kosketa. Pyörillä ei saa ajaa välituntialueella.
- Aitojen yli ei kiipeillä eikä aidoilla kävellä.
- Voltit, bäkkärit yms. ovat kielletty.
- Riippukeinua ei saa pyörittää ympäri, eikä siinä saa antaa liian kovia vauhteja.
- Hämähäkkikeinussa saa olla kaksi keinun sisällä ja kaksi reunoilla ottamassa vauhtia. Ei kovia vauhteja. Keinussa saa olla kaksi minuuttia (laske 120), laskeminen alkaa heti kun olet keinussa. Keinuun saa antaa alkuvauhdit.
- Liukumäessä lasketaan istualleen, kasvot menosuuntaan päin. Liukumäen tangossa ei tehdä kieppejä tai voltteja. Liukumäestä ei kiivetä ylöspäin. Liukumäkeen ei saa jäädä roikkumaan tai hengailemaan.
- Kävelypyörässä saa olla maksimissaan 5 oppilasta.
- Kaikissa keinuissa keinuaika on 2 min (laske 120).
- Ryhmäkeinussa ei saa potkia sahanpurua ketään päin, eikä seisoa keinujen keskellä. Ei potkita toisia jaloille. Kädestä ei saa ottaa toista kiinni. Ei seisota kenenkään keinujan takana.
- Kiipeilytelineen alle ei saa mennä, jos joku kiipeilee telineessä.
- Keinujen väleistä ei juosta.
- Punaista kiipeilytelinettä ei saa ravistaa, ilman kaikkien kiipeilijöiden lupaa
- Skeittilaudalla tai potkulaudalla saa lautailla vain koulun päädyssä olevalla punaisella radalla. Kypärä pitää olla päässä.
Koulun päivärytmi
Työjärjestys
KLO | OPPITUNTI/VÄLITUNTI |
8.15-9.00 | 1. oppitunti |
9.00-9.45 | 2. oppitunti |
9.45-10.15 | välitunti |
10.15-12.00 | 3.-4. oppitunti ja ruokailu |
12.00-12.30 | välitunti |
12.30-13.15 | 5. oppitunti |
13.15-14.00 | 6. oppitunti |
14.00-14.15 | välitunti ja välipala |
14.15-15.00 | 7. oppitunti |
15.00-15.45 | 8. oppitunti |
Liikunta- ja harrastusmahdollisuudet koululla
Harrastusten Vantaa
Harrastusten Vantaa tarjoaa vantaalaisille peruskoululaisille laadukkaita, mieluisia ja maksuttomia harrastusmahdollisuuksia oman koulun ja kodin läheisyydessä lasten ja nuorten toiveita kuunnellen. Toiminta on osa kansallista Harrastamisen Suomen mallia.
Rajatorpan koulun liikuntasali
Myyrmäen suuralueLiikuntasali on päivisin koulun omassa käytössä. Voit hakea käyttövuoroja kouluajan ulkopuoliseen käyttöön Timmi-tilavarausjärjestelmän kautta.
Rajatorpan koulun hiihtolatu 0,3km
Myyrmäen suuralueVantaalla on eritasoisia latuja, hiihdon opetteluun sopivista laduista vaativiin, kansainvälisen tason vaatimukset täyttäviin kilpalatuihin.
Meidän koulu
Tällä sivulla on tietoa Rajatorpan koulusta, koulun rakennuksista ja Rajatorpan koulun historiasta sekä Meidän koulu -laulun sanat.
Meidän koulu
Rajatorpan koulu on perinteikäs, oman kylän alakoulu. Koulumme sijaitsee vehreällä, viihtyisällä ja turvallisella alueella läntisellä Vantaalla, Helsingin ja Espoon rajalla Vihdintien tuntumassa hyvien liikenneyhteyksien varrella.
Koulussamme on noin 400 oppilasta ja 25 opettajaa. Oppilaamme tulevat pääosin Rajatorpasta sekä Vapaalan ja Hämevaaran pientaloalueilta. Arvostamme myönteistä ilmapiiriä, työrauhaa, hyviä tapoja ja perinteitä, mutta kehitämme ja uudistamme toimintaamme aktiivisesti.
Koulussamme on positiivinen ja innostunut työyhteisö sekä kotoisa ilmapiiri. Meillä toimii johtoryhmä ja jaetun johtajuuden malli. Kehitämme koulua jatkuvasti, tavoitteena vahva yhteisopettajuus ja joustavat opetusjärjestelyt.
Rakennukset
Koulumme koostuu kahdesta rakennuksesta, jotka sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä. Päärakennuksessa on kolmen/neljän luokka-asteen kotitilojen lisäksi liikuntasali, ruokala, taide- ja taitoaineiden tilat ja henkilökunnan tila. Museokoulussa on kahden/kolmen luokka-asteen kotitilat. Päärakennuksen tilat ovat avoimia oppimisen tiloja, joissa tilojen muunneltavuus ja joustavuus on keskeistä. Myös Museokoulun tilat on remontoitu vastaamaan päärakennuksen oppimisympäristöjä. Sekä päärakennuksen että Museokoulun oppimisen tilat ovat kaikille yhteisiä. Tilat ohjaavat ja kannustavat yhteisopettajuuteen ja joustavaan ryhmittelyyn.
Nykyinen päärakennus
Rajatorppaan rakennettiin uusi koulurakennus, joka valmistui vuoden 2019 lopulla. Koulun vanha päärakennus korvattiin samalle tontille rakennetulla uudisrakennuksella, ja vanha suojeltu koulurakennus eli Museokoulu peruskorjattiin. Lisäksi koulun viereisissä terveystalon tiloissa toimiva esiopetus siirtyi uuden koulun tiloihin, ja terveystalon tiloista luovuttiin.
Nykyinen koulurakennus edustaa käsitystä uusista oppimisympäristöistä. Koulun tilat on suunniteltu pedagogisten tarpeiden pohjalta, ja ne ovat muunneltavissa eri käyttötarpeisiin ja opetustilanteisiin. Tilat soveltuvat yhteisopettajuuteen ja erilaisten opetusryhmien muodostamiseen, jolloin opettajat voivat työskennellä yhdessä ja opettaa samanaikaisesti useaa eri luokkaa.
Rajatorpan koulun historiaa
Friherrsin kylän väki kutsuttiin yhteiseen kokoukseen marraskuun alussa 1940. Perustettiin toimikunta, joka teki aloitteen kansakoulun saamiseksi Friherrsiin. Sota-aika viivästytti asian käsittelyä ja vastaus saapui vasta kevättalvella 1944.
Kunnallislautakunta oli ostanut opettaja Esteri Niemeltä koulutontin, joten koulun paikka oli jo valmiina. Kouluhallitukselta saatiin lupa uuden koulupiirijaon tekemiselle. Tammikuussa 1945 Friherrs sai oman koulupiirin.
Syksyllä 1945 aloitti kansakoulu Friherrsissä kahdessa huvilassa. Ensimmäisenä vuotena koulussa oli 46 oppilasta. Koulurakennusta ryhdyttiin Friherrsissä rakentamaan jo sota-aikana keväällä 1947. Koulu valmistui ja vihittiin 9.10.1948. Koulua alettiin kutsua Ilpolan kouluksi johtajaopettaja Esteri Niemen Ilpo-pojan mukaan. Valmistumisestaan vuodesta 1948 vuoteen 1953 asti Ilpolan koulu toimi Helsingin Opettajakorkeakoulun harjoituskouluna.
Koulu alkoi pian käydä ahtaaksi, koska samoissa tiloissa koulun kanssa toimi myös kylän neuvola. Tammikuussa 1955 esitettiin koulutilojen laajentamista. Uuden kouluhankkeen puuhamiehenä toimi jo vuodesta 1953 opettajana ja 1960 rehtorina aloittanut Kauko E. Waris.
Uusi koulutalo rakennettiin urheilukentän viereen erilleen vanhasta koulurakennuksesta. Rakentaminen aloitettiin tammikuussa 1964 ja uusi koulurakennus vastaanotettiin marraskuussa 1964. Friherrsissä oli siten kaksi koulurakennusta, uusi ja vanha Ilpolan koulu. Koulun nimi muutettiin Rajatorpan kouluksi.
Peruskouluun siirtyminen tapahtui Vantaalla vuonna 1977. Oppilasmäärä oli suurimmillaan 1980-luvun taitteessa, jolloin oppilaita oli yli 700.
Wariksen jälkeen koulun rehtorina ovat toimineet Arto Hämäläinen, Helene Luostarinen ja Leena Hjort. Nykyisin Rajatorpan koulun rehtorina toimii Anne Dernjatin.
Meidän koulu -laulu
1. Kun koulun aloitin, jo silloin oivalsin;
Hei, tämähän on hyvä juttu.
Sain uuden kaverin ja ekan pulpetin
ja moni laulukin on ennestään tuttu.
Meidän koulu, paras koulu,
jokainen kun ahkeroi.
Meidän koulu, paras koulu,
sille laulan HII-O-HOI!
2. Jäi eka luokka taa, vaan yhä hauskempaa
on kavereiden kanssa kiitää.
Ja oppitunnitkin, mä hyvin selvitin,
vaikk' ajatukset joskus muualla liitää.
Meidän koulu, paras koulu,
jokainen kun ahkeroi.
Meidän koulu, paras koulu,
sille laulan HII-O-HOI!
3. Kun täältä lähden niin, ja sanon näkemiin,
on reppu täynnä tiedonjyvää.
Ja kokemukset nää, ne meidät yhdistää,
siks' toivon jokaiselle vain pelkkää hyvää.
Meidän koulu, paras koulu,
jokainen kun ahkeroi.
Meidän koulu, paras koulu,
sille laulan HII-O-HOI!
Meidän koulu, Rajiksen koulu,
hyvän mielen laulu soi!
Meidän koulu, Rajiksen koulu,
vielä kerran, HII-O-HOI!
Vielä kerran, HII-O-HOI!
san. ja säv. Jukka Salminen
Oppiminen ja arviointi
Tällä sivulla on tietoa opetussuunnitelmasta, oppiaineista, oppimisen tuesta, arvioinnista, oppilaanohjauksesta ja painotetusta opetuksesta.
Opetussuunnitelma
Valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet antaa yhtenäisen pohjan paikallisille opetussuunnitelmille ja siten vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa koko maassa. Kuntien ja koulujen omat opetussuunnitelmat ohjaavat opetusta ja koulutyötä tarkemmin ja ottavat huomioon paikalliset tarpeet ja näkökulmat. Opetussuunnitelmista suuri osa muodostuu oppiaineiden tavoitteiden ja sisältöjen kuvauksesta, jotka kyteytyvät arvoperustan, oppimiskäsityksen ja toimintakulttuurin linjausten kuvaukseen.
Nykyinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön kaikissa Suomen peruskouluissa 1.8.2016. Opetussuunnitelma ohjaa koululaista aktiiviseksi toimijaksi, joka oppii vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien, muiden aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa. Opettaja ohjaa oppilaan työskentelyä ja oppimisprosessia sekä auttaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta työskentelystään. Oppimisympäristöinä hyödynnetään monipuolisesti sekä koulun tiloja että koulun ulkopuolisia ympäristöjä.
Keskeisinä tavoitteina on vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, lisätä opiskelun merkityksellisyyttä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset jokaiselle oppilaalle. Lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissaan. Oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteiden pohjalta. Oppilaan kokemukset, tunteet, kiinnostuksen kohteet ja vuorovaikutus toisten kanssa luovat pohjaa oppimiselle. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata oppilaita elinikäisiksi oppijoiksi ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset tavat oppia.
Valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Oppiaineet
Opetussuunnitelma perustuu perusopetuslaissa määriteltyihin oppiaineisiin. Oppiaineita opetetaan ja opiskellaan tuntijaon asettaman tuntimäärän ja opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Perusopetuksessa opiskeltavat oppiaineet ovat: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, ympäristöoppi (1-6lk), biologia (7-9lk), maantieto (7-9lk), fysiikka (7-9lk), kemia (7-9lk), terveystieto (7-9lk), uskonto/elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous ja oppilaanohjaus (7-9lk).
Lisäksi Rajatorpan koulussa opetetaan 4-6lk oppilaille taide- ja taitoaineiden valinnaisia ja muita valinnaisia aineita. Muut valinnaiset aineet ovat useasta oppiaineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Oppilaat osallistuvat muiden valinnaisten aineiden ideointiin ja suunnitteluun.
Oppiaineiden rinnalla ovat monialaiset oppimiskokonaisuudet, joiden tarkoituksena on yhdistää eri oppiaineita ja tukea oppilaan kykyä ymmärtää eri ilmiöiden yhteyksiä. Koulussa toteutetaan vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuoden aikana.
Opetuksesta vastaavat ensisijaisesti luokanopettajat ja aineenopettajat. Joissakin aineissa on myös kiertäviä opettajia, jotka voivat opettaa useassa koulussa useita eri ryhmiä. Tällaisia ovat oman äidinkielen opettajat ja pienryhmäisten uskontojen opettajat. Oppilaat saattavat käydä oman äidinkielen tai pienryhmäisen uskonnon tunneilla toisessa koulussa, mutta tavoitteena on, että opetus olisi aina mahdollisimman lähellä oppilaan kotia.
Vantaan perusopetuksen tuntijako
Kielten opetus
Vantaalla opiskellaan kaikille yhteisenä 1. vuosiluokalta alkavana A1-kielenä englantia ja 6. vuosiluokalta alkavana B1-kielenä ruotsia. Lisäksi huoltajat voivat valita yhdessä lapsensa kanssa, mitä vapaaehtoisia kieliä lapsi opiskelee peruskoulussa.
Suomi toisena kielenä -oppimäärä
Suomi toisena kielenä opetusta saavat oppilaat, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen. S2 on oppimäärä, joka on rinnakkainen äidinkieli ja kirjallisuus oppimäärälle. S2-opetuksen tehtävänä on kehittää kokonaisvaltaisesti lapsen suomen/ruotsin kielen taitoa niin, että hän ymmärtää ja tulee ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja saa valmiudet oppia kieltä ikätasonsa mukaisesti.
Valmistava opetus
Valmistavaa opetusta järjestetään, kun oppilas muuttaa Suomeen. Valmistavan opetuksen aikana harjoitellaan suomen kielen alkeita ja suomalaisen koulun arkea. Valmistava opetus järjestetään joko omassa ryhmässä tai tavallisessa luokassa, mikäli oppilaan kielitaito riittää. Valmistava opetus kestää vuoden, jonka jälkeen oppilas siirtyy perusopetuksen oppilaaksi.
Kaikki ekaluokkalaiset opiskelevat inklusiivisesti yleisopetuksen ryhmissä. Poikkeustilanteessa opetus voidaan myös järjestää ekaluokkalaisen osalta valmistavan opetuksen ryhmässä.
Rajatorpan koulussa on valmistavan opetuksen luokka.
Oman äidinkielen opetus
Vantaalla tarjotaan oppilaan oman äidinkielen opetusta kaksi tuntia viikossa. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta oppilaan perustuntimäärän lisäksi. Oman äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelua, kielitaitoa ja viestintää. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle ja vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä. Opetus tukee myös muiden oppiaineiden opiskelua.
Vantaalla järjestetään oman äidinkielen tai ylläpitokielen opetusta noin 30 kielessä. Rajatorpan koululla tarjotaan albanian, arabian, somalin, venäjän ja viron opetusta.
Katsomusaineiden opetus
Oppilas opiskelee uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Oppilas voi saada myös oman uskontokuntansa mukaista opetusta vantaalaisissa peruskouluissa. Katsomusaineiden opetukseen ilmoittaudutaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä tai vuosittain täytettävällä oppilastietolomakkeella.
Jos koulu ei järjestä oppilaan omaa uskonnon opetusta, voi se uskonnollinen yhdyskunta, johon oppilas kuuluu, antaa opetuksen koulun ulkopuolisena opetuksena.
Oppilas, joka kuuluu sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, jonka oman uskonnon opetusta ei järjestetä, voi huoltajan pyynnöstä osallistua myös elämänkatsomustiedon opetukseen tai evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen.
Rajatorpan koulussa järjestetään evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon lisäksi buddhalaisen uskonnon ja islamin uskonnon opetusta.
Kielten opiskelu perusopetuksessa
Suomi toisena kielenä -oppimäärä
Perusopetuksen valmistava opetus
Oppimisen tuki
Jokaisella oppilaalla on oikeus saada tukea oppimiseensa. Oppimisen tuen antaminen on pedagogista toimintaa, jonka opettaja suunnittelee yhdessä erityisopettajan ja koulunkäynninohjaajan kanssa. Oppimisen tuki on jaettu kolmeen tasoon: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki.
Yleinen tuki
Koulun oppilaat kuuluvat pääsääntöisesti yleisen tuen piiriin. Oppilas, huoltajat ja opettaja määrittelevät oppimisen keskeiset tavoitteet ja sisällöt arviointikeskustelussa syyslukukauden aikana. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus saada tukiopetusta ja jaksottaista laaja-alaisen erityisopettajan tukea. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille, mutta yleensä asiakirja laaditaan siinä vaiheessa, kun koulunkäynnissä on jotain sellaista, johon tarvitaan huomiota tai lisätukea. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuudet, tuen tarpeet, yhteiset tavoitteet ja tukemiseen käytettävät menetelmät. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. Huoltajat näkevät oppilaalle laaditun pedagogisen asiakirjan Wilmasta.
Kun yleinen tuki ei riitä, opettaja laatii oppilaan koulunkäynnistä pedagogisen arvion, jonka jälkeen laaditaan tehostetun tuen oppimissuunnitelma.
Tehostettu tuki
Oppilas siirtyy yleisen tuen piiristä tehostettuun tukeen, mikäli yleisen tuen tukitoimet eivät ole riittävät. Tehostettuun tukeen siirtymisestä keskustellaan huoltajien kanssa. Luokanopettaja laatii pedagogisen arvion, johon kirjataan oppilaan jo saama annettu tuki ja lisätuen tarve. Luokanopettaja laatii yhdessä oppilaan, huoltajien ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa oppilaalle uuden, tehostetun tuen oppimissuunnitelman. Uusi asiakirja laaditaan viimeistään kahden kuukauden sisällä oppilaan siirryttyä tehostettuun tukeen. Suunnitelma päivitetään tarpeen mukaan lukuvuoden aikana, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Oppilas voi pedagogisen arvion kautta siirtyä tehostetusta tuesta takaisin yleisen tuen piiriin, mikäli tehostetun tuen tarvetta ei enää ole.
Erityinen tuki
Oppilaalle, jolle tehostetun tuen tukitoimet eivät riitä, laaditaan pedagoginen selvitys, jolla haetaan erityisen tuen päätöstä. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista arviota, oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla oppilaan muita asiakirjoja (esim. kuntoutussuunnitelma, asiantuntijalausuntoa). Pedagogiseen selvitykseen kirjataan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena, aiemmat tukitoimet, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet sekä arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä tai oppilashuollollisilla tukitoimilla oppilasta tuetaan. Pedagogisen selvityksen tekee luokanopettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Ennen erityisen tuen päätöksen hakemista oppilasta ja huoltajaa kuullaan. Pedagoginen selvitys laaditaan myös silloin, kun halutaan purkaa erityisen tuen päätös ja palata takaisin tehostetun tuen piiriin.
Rajatorpan koulussa on kaksi erityisopetuksen pienryhmää. Koulussa työskentelee myös kaksi laaja-alaista erityisopettajaa (1-3lk ja 4-6lk).
Oppimisen tuki perusopetuksessa
Arviointi
Arvioinnin periaatteet:
- Arviointi perustuu kaikille kouluille yhteisiin valtakunnallisiin periaatteisiin: yhdenvertaisuus, johdonmukaisuus ja monipuolisuus.
- Arviointi perustuu valtakunnallisessa ja kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa oleviin oppiainekohtaisiin tavoitteisiin ja sisältöihin.
- Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta aina oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.
- Oppilaan oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia ja arvosanan muodostamista.
- Käyttäytyminen ei ole osa oppiaineen arviointia, vaan se arvioidaan erikseen. Käyttäytyminen ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Oppilaan käyttäytymiseen liittyvät erityistarpeet on tarvittaessa kirjattu oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin, jolloin ne huomioidaan myös arvioinnissa.
- Oppilas saa opiskelustaan ohjaavaa palautetta pitkin lukuvuotta. Ohjaavan palautteen avulla oppilas ymmärtää omaa oppimistaan ja tunnistaa vahvuuksiaan.
- Myös huoltajille annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaiden opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.
- Opettaja tiedottaa oppilaita ja huoltajia oppiaineiden tavoitteista, arvioinnin periaatteista ja ajankohdista.
Arvioinnin kaksi toisiaan täydentävää tehtävää:
- ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua
- arvioida oppilaan osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin
Kolme virallista arviointikertaa:
- arviointikeskustelu marraskuun loppuun mennessä
- kirjallinen välitodistus syyslukukauden lopussa
- kirjallinen lukuvuositodistus lukuvuoden päätöspäivänä
Käyttäytymisen arviointi, vuosiluokat 1-3:
- Alkuopetuksessa oppilaan keskeisenä tavoitteena on koululaiseksi kasvaminen. Käyttäytymisestä annetaan sanallinen arvio todistuksen liitteellä. Arviointiasteikko on Olet saavuttanut tavoitteet erinomaisesti, Olet saavuttanut tavoitteet hyvin, Olet saavuttanut tavoitteet kohtalaisesti, Olet saavuttanut tavoitteet vähäisiltä osin ja Et ole saavuttanut tavoitteita. Käytöksen arviointi koostuu kolmesta osa-alueesta: A. Muiden huomioiminen ja ryhmässä toimiminen B. Sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen C. Tilannetajuinen käytös. Jokainen osa-alue arvioidaan erikseen edellä kuvatulla arviointiasteikolla.
- 1-3lk käyttäytymisen arviointikriteerit: https://drive.google.com/file/d/1XHzKjIFA75BK85atEPFkPpzYFQDSaJuH/view?usp=sharing
Käyttäytymisen arviointi, vuosiluokat 4-9:
- Vuosiluokilla 4-9 arviointi on numeerista, joten myös käyttäytyminen arvioidaan arvosanalla 4-10. Arvioinnissa otetaan huomioon kolme osa-aluetta: A. Muiden huomioonottaminen ja ryhmässä toimiminen B. Sääntöjen noudattaminen C. Tilannetietoinen käyttäytyminen (oppitunnit, urheilutapahtumat, konsertit tms.). Vaikka käyttäytymisen arviointi koostuu kolmesta osa-alueesta, käyttäytymisestä annetaan vain yksi numeroarvosana.
- 4-9lk käyttäytymisen arviointikriteerit: https://drive.google.com/file/d/1-7bFeg4d38y-TV1EeGfsayOputNNKF-7/view?usp=sharing
Kotitalouden arviointi:
- Opetushallitus teki viime lukuvuonna tarkennuksia opetussuunnitelman lukuun 6 “Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa”. Opetushallituksen arviointia koskevan ohjeistuksen pohjalta vuosiluokkien 4-6 kotitalouden arviointi muuttui numeeriseksi. Tämä liittyy kokonaisuudistukseen, jossa numeroarvosanat annetaan kaikille oppilaille 4. vuosiluokasta alkaen. Kotitalous arvioidaan siis numeroarvosanoilla 4-10 eikä asteikolla hyväksytty/hylätty.
Todistukset 1-3lk:
- Arviointiasteikko:
- Olet saavuttanut tavoitteet erinomaisesti. (A)
- Olet saavuttanut tavoitteet hyvin. (B)
- Olet saavuttanut tavoitteet kohtalaisesti. (C)
- Olet saavuttanut tavoitteet vähäisiltä osin. (D)
- Et ole saavuttanut tavoitteita. (E)
- 1-2lk: asteikolla A-E arvioidaan suomen kieli ja kirjallisuus, matematiikka ja käyttäytyminen, muut oppiaineet arvioidaan hyväksytty/hylätty.
- 3lk: asteikolla A-E arvioidaan suomen kieli ja kirjallisuus, matematiikka, ympäristöoppi, englanti ja käyttäytyminen, muut oppiaineet arvioidaan hyväksytty/hylätty.
- Vahvuudet ja edistyminen on tarkentava kuvaileva arvio oppilaan suoriutumisesta eri oppiaineissa, oppilaan vahvuuksista, työskentelytaidoista ja laaja-alaisesta osaamisesta.
Todistukset 4-6lk:
- Arviointiasteikko on numeerinen (4-10).
- Kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanoilla.
- Taide- ja taitoaineiden valinnaiset ovat osa emoaineen arviointia ja merkitään todistukseen hyväksytty/hylätty.
- Muut valinnaiset aineet arvioidaan hyväksytty/hylätty.
- Vahvuudet ja edistyminen on tarkentava kuvaileva arvio oppilaan suoriutumisesta eri oppiaineissa, oppilaan vahvuuksista, työskentelytaidoista ja laaja-alaisesta osaamisesta.
Oppilaanohjaus alakoulussa
Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja.
Opettajat, oppilaanohjaaja sekä koulun muu henkilöstö ohjaavat oppilasta koulunkäynnissä, oppiaineiden opiskelussa ja opintoja koskevien valintojen sekä tulevaisuuden suunnittelussa. Ohjauksella tuetaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä omatoimisuuden kehittymistä.
Alakoulussa oppilaan luokanopettaja on oppilaan tärkein ohjaaja. Luokanopettajalla on hyvä oppilaantuntemus ja hän osaa tunnistaa oppilaan vahvuudet ja kehittämisalueet. Alakoulussa ohjauksen yhtenä alueena on työelämään tutustuminen. Työelämään tutustutaan esimerkiksi asiantuntija- ja yritysvierailujen kautta. Kaikki Vantaan 6.-luokkalaiset osallistuvat Yrityskylä-toimintaan. Lisäksi tehdään yhteistyötä lähiyläkoulun oppilaanohjaajan kanssa.
Painotettu opetus
Vantaalla on lähikouluperiaate, joka tarkoittaa sitä, että jokaiselle oppilaalle turvataan laadukas oppimisympäristö oman asuinpaikkansa mukaisessa lähikoulussa. Kaikkia vantaalaisia peruskouluja kehitetään tasapuolisesti, ja hyviä käytänteitä jaetaan kaikkien koulujen kesken. Muutamissa kouluissa on tarjolla painotettua opetusta, joihin tulee hakea erikseen.
Rajatorpan koulu ei tarjoa painotettua tai kaksikielistä opetusta.
Oppilaalle
Tällä sivulla on tietoa oppilaan osallisuudesta ja vaikuttamisesta koulussa sekä kuvaukset Rajatorpan koulun oppilaskunnan hallituksesta, versotoiminnasta, välkkäritoiminnasta ja ympäristöraadista. Lisäksi sivulta löytyy tukilinkkejä oppilaille erilaisiin tilanteisiin.
Osallisuus ja vaikuttaminen koulussa
Oppilaskunnan hallitus
Koulullamme toimii oppilaskunta, jonka hallitukseen valitaan kultakin luokalta oppilasedustus. Oppilaskuntatyöskentely on opettajien ohjaama lasten vaikuttamisen kanava. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti ja osallistuu koulun toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen omalta osaltaan. Oppilaskunnan yksi merkittävä tehtävä on vuosittaisen Vaikuttajapäivän materiaalin tuottaminen ja päivään osallistuminen.
Oppilaskunnan hallituksen edustajien kommentteja oppilaskunnasta:
"Oppilaskunnan hallituksessa on kivaa. On kiva ehdottaa asioita ja järjestää tempauksia."
"Pääsemme vaikuttamaan koulun asioihin ja päätöksen teossa otetaan oppilaiden mielipiteitä mukaan. Tehdään tempauksia, joiden avulla levitetään hyvää mieltä ja fiilistä koko koululle."
Versotoiminta
Mitä Verso on? Näin kertovat kuutosluokkalaiset verso-oppilaat:
"Verso on 1-5.-luokkalaisille suunnattu riitojen selvittely, joka tapahtuu välituntisin. Versossa selvitetään pienempiä riitoja, kuten haukkumista, nimittelyä tai toisen ärsyttämistä. Verso on aina vapaaehtoista ja kaikilla verson sovittelijoilla on salassapitovelvollisuus. Versossa ei olla kenenkään puolella tai etsitä syyllistä, vaan molemmille osapuolille sopivaa ratkaisua. Verson sovittelijoina toimii koulun oppilaita, jotka ovat koulutettuja ja jotka ovat vanhempia kuin selvitettävät osapuolet."
Verso-sovittelun voi tilata itse oppilas tai opettaja. Sovittelijoiden tukena on opettaja, joka on haettavissa sovittelutilanteeseen mikäli aikuisen apua tarvitaan. Sovittelun jälkeen sovitaan seuranta, jolloin tarkistetaan tilanne. Mikäli sovittelu ei auta, opettaja selvittää tilanteen oppilaiden kanssa loppuun.
Välkkäritoiminta
Koulussamme toimii välituntisin välituntilainaamo, josta oppilaat voivat lainata välitunneilla esimerkiksi jalkapalloja, koripalloja, hyppynaruja ja hulavanteita. Välkkäritoimintaa pyöritetään vapaaehtoisten 4.-6.-luokkalaisten voimin. Välkkäritoiminnassa mukana oleville oppilaille jaetaan omat välituntivuorot, jolloin he hoitavat välkkäritoimintaa. Muut oppilaat voivat tulla lainaamaan välineitä välitunnille ja välitunnin lopulla tavarat palautetaan takaisin välkkäreille. Välkkäritoiminnalla on iso merkitys välituntien viihtyvyyden kannalta. Oppilaat ovat mielellään hoitaneet välkkäritoiminnan tehtäviä, ja heidän mielestään on mukava toimia vastuutehtävässä, josta on iloa kaikille koulun oppilaille.
Välkkäritoiminta on osa Liikkuvaa koulua.
Ympäristöraati
Rajatorpan koulun ympäristöraati muodostuu 3.-6.-luokkalaisista vapaaehtoisista oppilaista. Oppilas saa halutessaan olla ympäristöraadissa kuudennen luokan loppuun asti. Ympäristöraatilaiseksi pääsee asettumalla ehdolle omassa luokassa, jossa tapahtuu äänestys.
Ympäristöraati vastaa koulun ympäristöasioista kuten kierrätyksestä. Koulussamme kierrätetään paperi, kartonki, muovi, metalli ja biojäte. Koulussamme on seitsemän lajittelukärryä, joissa pääsääntöisesti lajitellaan paperi, kartonki ja muovi. Ympäristöraatilaiset tyhjentävät lajittelukärryt joka perjantai koulun ulkokierrätysastioihin.
Koulussamme on myös muodostunut perinteeksi ruokahävikkitempaukset kuten Hukaton helmikuu. Ympäristöraatilaiset antavat ksylitolipastillin oppilaalle, joka on syönyt lautasensa tyhjäksi. Koulun vanhempainyhdistys on hankkinut ja kustantanut pastillit.
Koulussamme kannatetaan kyyditöntä koulumatkaa eli sitä, että oppilaat kulkevat kouluun omin voimin eikä autokyydillä. Tavoitteena on lisätä lasten päivittäistä hyötyliikuntaa, vähentää hiilijalanjälkeä ja minimoida autoliikenteen tuomia riskejä koulun läheisyydessä. Lokakuussa 2021 ympäristöraati järjesti Kyyditön koulumatka -tempauksen, jossa jaettiin tikkareita omin voimin kouluun tulleille oppilaille. Tikkarit hankki ja kustansi vanhempainyhdistys.
Ympäristökasvatus perusopetuksessa
Tukea erilaisiin tilanteisiin
Nuorten netti: tukea kiusaamista kokeneille
https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Lasten Mielenterveystalo (HUS): kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen, ohjeita ja apua erilaisiin tilanteisiin
https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/Pages/Default.aspx
Nuortenlinkki.fi: nuorten oma verkkosivusto, jossa teemoina mm. päihteet, netinkäyttö, pelaaminen, masennus ja kiusaaminen
https://nuortenlinkki.fi/
Koulukiusaaminen.fi: tietoa ja apua koulukusatuille
https://koulukiusaaminen.fi/
Mieli.fi: keskusteluapua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa matalalla kynnyksellä
https://mieli.fi/tukea-ja-apua/
Sekasin chat: tule juttelemaan, kerro miltä tuntuu, mistä apua
https://sekasin247.fi/
Someturva: häirintä ja kiusaaminen somessa, ongelmatilanteet somessa
https://login.somebuddy.com/onboarding/1?locale=fi-FI
Huoltajalle
Tällä sivulla on tietoa huoltajalle kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, koulumatkoista, vahingoista ja tapaturmista, Rajatorpan koulun koulukiusaamisen selvittämisprosessista, Rajatorpan koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta ja Rajatorpan koulun vanhempainyhdistyksestä.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Yhteydenpito ja tiedottaminen
Kodin ja koulun välisessä tiedottamisessa ja yhteydenpidossa käytämme Wilmaa. Wilmaan merkitään oppilaiden tuntityöskentelyyn ja muuhun koulunkäyntiin liittyvät asiat, oppimissuunnitelmat, arvioinnit ja poissaolot. Paperisia tiedotteita jaetaan koulussa hyvin rajoitetusti. Wilmassa on Tiedotteet-osio, jossa ilmoitetaan yleisistä asioista.
Koulupäivän aikana voi sattua tilanteita, joissa huoltajiin tulee saada välittömästi yhteys, esim. sairastuminen, tapaturma, vaaratilanne tms. Koululla tulee aina olla huoltajien ajantasaiset yhteystiedot. Jos lapsen tai huoltajien yhteystiedoissa tapahtuu muutoksia lukuvuoden aikana, uudet tiedot tulee ilmoittaa koulusihteerille kirjallisesti Wilmalla. Koulusihteeri opastaa ja auttaa tarvittaessa Wilman käytössä. Mikäli perheelle tulee muutto lukuvuoden aikana, pyydämme ilmoittamaan uuden osoitteen koululle. Mikäli muutosta aiheutuu koulun vaihto, tulee asiasta itse olla yhteydessä sekä nykyiseen että tulevaan kouluun.
Rajatorpan koulussa järjestetään lukuvuoden alussa vanhempainilta, jonka alussa on kaikille yhteinen osuus, jonka jälkeen luokat/luokka-asteet kokoontuvat omiin osuuksiinsa.
Perinteinen Kodin ja koulun päivä on syyskuun lopulla. Kodin ja koulun päivän järjestelyistä ja huoltajien mahdollisuudesta osallistua päivään tiedotetaan lukuvuoden alussa.
Vanhempainilta 25.8.2021
Katso Rajatorpan koulun vanhempainillan videotallenne.
Tutustu myös yhteisen osuuden Slides-esitykseen.
Poissaolot ja loma-anomus
Oppilaan huoltaja on velvollinen huolehtimaan oppivelvollisuusiässä olevan lapsen koulunkäynnistä. Mikäli oppilas joutuu olemaan poissa koulusta, huoltajan on ilmoitettava lapsensa poissaolosta luokanopettajalle heti ensimmäisestä poissaolopäivästä alkaen. Poissaolo on syytä ilmoittaa Wilmassa viimeistään saman päivän aamuna, kun sairauspoissaolo on ajankohtainen. Mikäli lapsi ei ilmesty kouluun lukujärjestyksen mukaisesti, eikä huoltaja ole ilmoittanut poissaolosta, koululta ollaan yhteydessä huoltajiin tilanteen selvittämiseksi.
Jokaisena koulupäivänä edetään opinnoissa. Olisi suotavaa, että perheiden lomat ja matkat voitaisiin pääsääntöisesti sijoittaa koulun loma-aikoihin ja että samalle lapselle ei lukuvuoden aikana anottaisi useampia lomia koulun toiminta-aikana. Mikäli oppilaalle haetaan vapautusta koulutyöstä, vastuu koulutehtävien suorittamisesta siirtyy kodeille. Hakemus tehdään Wilmassa Hakemukset ja päätökset -välilehden kautta vähintään kaksi viikkoa ennen poissaoloa. Loma-ajasta tulee kertoa myös luokanopettajalle ja tehtävät loma-ajalle tulee pyytää opettajilta etukäteen. Kahta viikkoa tai sitä pidemmistä poissaoloista on sovittava, miten loman aikana huolehditaan yhteydenpidosta ja opinnoissa etenemisestä.
Koulutyön tukeminen kotona
Tasainen arki ja hyvät elämäntavat tukevat kaikkea oppimista. Liikunta, säännöllinen ruokailu ja riittävä lepo ovat perusasioita koulutyön tueksi. Koululaisen elämässä myönteisesti mukana eläminen ja vanhempien kannustava asenne koulutöiden tekemiseen tukevat koululaisen opinnoissa edistymistä ja koulussa viihtymistä. Yhdessä voimme parhaiten tukea lasten kasvua, kehitystä, koulutyötä ja oppimista.
Wilma kodin ja koulun välisessä viestinnässä
Koulumatka
Koulumatkaan kannattaa tutustua hyvissä ajoin ennen koulun alkua, ja mahdolliset vaaranpaikat on hyvä käydä lapsen kanssa yhdessä läpi. Heijastin vaatteissa on halpa vakuutus. Jos matka kuljetaan polkupyörällä, sen tulee olla hyvässä kunnossa. Myös valot ja kypärä kuuluvat pyöräilijän varusteisiin.
Suosittelemme, että 1.- ja 2.-luokkien oppilaat eivät yksin käytä polkupyörää koulumatkoillaan. Pyöräilevien oppilaiden tulee käyttää kypärää sekä koulumatkoilla että liikuttaessa koulupäivän aikana (Tieliikennelaki). Suosittelemme kypärän käyttöä potkulautaa käytettäessä. Potkulaudat ja polkupyörät tulee jättää ulkotelineisiin. Tärkeää on lukita sekä polkupyörät, että potkulaudat. Koulun sisätiloista löytyy myös erikseen merkityt säilytyspaikat potkulaudoilla, joita ei saa lukittua.
Vahingot
Vakuutus
Oppilaat ovat vakuutettuja sekä kouluaikana että koulumatkoilla. Vakuutus kattaa myös muun opetussuunnitelman mukaisen toiminnan, kuten retket ja leirikoulut sekä iltapäivätoiminnan ja koulun kerhot. Vakuutus on voimassa koulumatkalla vain, jos lapsi lähtee suoraan kotiin koulupäivän jälkeen.
Tapaturma
Jos oppilaalle sattuu kouluaikana tapaturma, hän saa ensiavun koulussa. Koulusta oppilas ohjataan tarvittaessa terveyskeskukseen tai vakavissa tapauksissa suoraan sairaalaan. Yksityisten lääkäriasemien palveluista aiheutuneita kustannuksia ei korvata. Mahdollinen lapsen oma sairauskulu- tai yksityistapaturmavakuutus ei valitettavasti korvaa perusopetuslain mukaisia tapaturmia, koska niistä kunta on lain mukaan korvausvelvollinen.
Tapaturmassa rikkoutuneita vaatteita, kelloja, kännyköitä ja muuta tavaraa ei korvata. Ainoastaan hoitotoimenpiteen yhteydessä leikatuista vaatteista voi saada korvausta. Tapaturmasta tehdään selvitys siinäkin tapauksessa, ettei lääkärin hoitoa tarvita. Silmälasit korvataan, mikäli tapaturma on edellyttänyt terveydenhoitajan tai lääkärin hoitoa.
Tavaroiden rikkoutuminen
Kouluun tuodut tavarat ovat perheiden vastuulla. Esimerkiksi älylaitteiden rikkoutumisen korvaaminen ei kuulu koululle. Mikäli rikkoutuminen aiheutuu toisen oppilaan vahingonteosta, asiaa toki selvitellään koulun toimesta, mutta korvausvastuu jää vahinkoa tehneen oppilaan perheelle. Yleisenä ohjeena on, että kouluun ei kannata ottaa mukaan arvokkaita tai ylimääräisiä tavaroita.
Tapaturmat ja vakuutukset kouluissa ja oppilaitoksissa
Koulukiusaamisen selvittämisprosessi
Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi tai useampi oppilas toistuvasti ja tahallisesti vahingoittaa tai loukkaa koulutoveriaan henkisesti tai fyysisesti (esim. jatkuva nimittely, haukkuminen, fyysinen väkivalta ja ulkopuolelle jättäminen). Kiusaamista ei ole yksittäinen ristiriitatilanne tai kiusanteko. Kiusaamisesta puhutaan oppilaiden kanssa, ja käsitettä avataan ja pohditaan yhdessä eri oppitunneilla.
Rajatorpan koulussa tehdään paljon ennaltaehkäisevää työtä koulukiusaamiseen liittyen. Muun muassa ensimmäisen luokan avoin alku, oppilaiden ryhmäyttäminen, säännölliset Hymy-tunnit, järjestyssäännöt, verso-toiminta ja joustavat ryhmittelyt ehkäisevät kiusaamista, vahvistavat oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja lisäävät jokaisen kuulumista omaan kouluyhteisöön. Oppilaat harjoittelevat koulussa myös pienten ristiriitatilanteiden selvittämistä sekä aikuisen tuen avulla että itsenäisesti. Myös vertaissovittelun avulla oppilaat harjoittelevat vuorovaikutus- ja selvittelytaitojaan. Opettajilla on käytössä erilaisia materiaaleja (positiivisen pedagogiikan materiaaleja, Hyvää mieltä alakoulussa -materiaaleja ja Kiva koulu -materiaaleja), joiden avulla he käsittelevät kiusaamista ja tunnetaitoja oppilaiden kanssa. Opettajat ovat saaneet koulutusta materiaalien käyttöön.
Mikäli kiusaamista kuitenkin esiintyy, puututaan siihen välittömästi, kun siitä saadaan tieto. Onkin erittäin tärkeää, että oppilaita kannustetaan sekä koulussa että kotona kertomaan aikuiselle kokemastaan tai näkemästään kiusaamisesta välittömästi. Jotta koulu voi selvittää kiusaamista ja jotta tilanteet eivät pääse kärjistymään, on tärkeää puuttua kiusaamistilanteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mikäli te huoltajat kuulette lapsenne kautta kiusaamisesta, rohkaiskaa lastanne kertomaan asiasta koulussa opettajalle. Lisäksi on hyvä, että myös te huoltajat laitatte asiasta meille viestiä matalalla kynnyksellä.
Ensin kiusaamista selvitellään koulussa niin, että sekä kiusattua että kiusaajaa/kiusaajia kuullaan erikseen ja yhdessä. Asianosaisten kanssa sovitaan yhteisistä tavoitteista ja tilanteen seurannasta. Keskustelut kirjataan. Huoltajia tiedotetaan asiasta. Mikäli kotona tulee ilmi lapsen kiusaamis- tai ristiriitatilanteeseen liittyen lisää tietoa, on tärkeää, että kouluun otetaan yhteyttä. Jos kiusaaminen kuitenkin jatkuu, järjestetään koululla tapaaminen, johon osallistuvat asianosaiset oppilaat, heidän huoltajansa, opettajat/-t ja tarvittaessa oppilashuollon ammattihenkilöitä. Yhteisistä tavoitteista ja seurannasta sovitaan. Tapaamisen keskeiset asiat dokumentoidaan. Tilannetta seurataan tiiviisti. Lisäksi asianosaisille oppilaille tarjotaan oppilashuollon ammattihenkilöiden tukea. Jos kiusaaminen ei lopu, tehdään yhteistyötä lastensuojelun ja muiden toimijoiden kanssa. Kiusaamisesta ja muista järjestyssääntöjen rikkomisesta oppilaalle voidaan määrätä erilaisia kurinpitotoimia (esim. kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto) tilanteesta riippuen.
Koulukiusaamisen selvittämisprosessi Rajatorpan koulussa(pdf, 58.68 KB)Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Kaikissa peruskouluissa tehdään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma yhteistyössä oppilaiden kanssa. Suunnitelman tarkoituksena on saada esiin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta heikentäviä ilmiöitä ja luoda keinoja edistää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä koulussa.
Rajatorpan koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma(pdf, 505.04 KB)
Rajatorpan koulun vanhempainyhdistys
Rajatorpan koulussa toimii kaikkien oppilaiden hyväksi rekisteröity ja aktiivinen vanhempainyhdistys. Sääntömääräisen vuosikokouksen lisäksi hallitus kokoontuu 6-8 kertaa toimintakauden aikana. Opettajajäsen osallistuu hallituksen kokouksiin.
Koulu ja vanhempainyhdistys tekevät tiivistä yhteistyötä koululaisten hyväksi. Vanhempainyhdistys toimii kaikkien oppilaiden hyväksi, ja pyrkii toiminnallaan tukemaan kaikkia koulun oppilaita ja järjestämään kokemuksia ja yllätyksiä. Vanhempainyhdistyksen tehtävä on myös tukea kodin ja koulun välistä yhteistyötä.
Rajatorpan koulun vanhempainyhdistys toimii kaikkien koulun oppilaiden hyväksi mm. hankkimalla liikuntavarusteita ja -välineitä, ja tukemalla mahdollisia koulun kulttuuritapahtumia tai retkiä. Vanhempainyhdistys aloitti Mummola-toiminnan lukuvuoden 2014-2015 aikana. Mummola on auki koulun pienille oppilaille maanantai-, tiistai- ja keskiviikkoaamuisin.
Toiminnan kattamiseksi kerätään pientä jäsenmaksua (10eur / perhe / lukuvuosi) sekä järjestetään erilaisia varainkeruutempauksia. Varat käytetään lyhentämättöminä oppilaiden hyväksi. Oppilaiden vanhemmat ovat tervetulleita mukaan toimintaan.
Lisätietoja yhdistyksestä saa vanhempainyhdistyksen verkkosivuilta: https://rajatorpankoulunvy.yhdistysavain.fi/, Facebookista – Rajatorpan koulun vanhempainyhdistys ry ja Instagramista Rajatorpankoulu_vy.
Vanhmepainyhdistykseen voi olla yhteydessä sähköpostin (rajatorpan.vy@gmail.com) tai somen kautta.
Yhteystiedot ja aukiolo
- Osoite
Vapaalanpolku 13
01650Vantaa
Suomi- Postiosoite
- PL 2520, 01030 Vantaan kaupunki
- Yhteystiedot
- Anne Dernjatinanne.dernjatin@vantaa.fi+358 40 508 7632
Rehtori
- Yhteystiedot
- Jennina Lahtijennina.lahti@eduvantaa.fi+358 40 667 9968
Apulaisrehtori
- Yhteystiedot
- Salla Sollasalla.solla@vantaa.fi+358 50 303 2646
Koulusihteeri
- Phone
- +358 40 358 0989
Opettajainhuone
- Phone
- +358 43 825 2574
Opettajainhuone, vanha koulu
Palvelut
Arviointi on kokonaisuus, jonka avulla oppilas ymmärtää omaa oppimistaan ja tunnistaa vahvuuksiaan.
Vammainen ja erityistä tukea tarvitseva oppilas saa maksutta koulunkäynnissä tarvittavat tulkitsemis- ja avustuspalvelut.
Vantaa järjestää iltapäivätoimintaa 1.-2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille koulupäivän jälkeen.
Perusopetuksessa oppiaineena on uskonto tai elämänkatsomustieto.
Koulukuljetus järjestetään pääsääntöisesti julkisella joukkoliikenteellä, jolloin oppilas saa maksuttoman koululaismatkakortin. Taksikuljetus myönnetään poikkeustilanteissa.
Kouluruokailun tavoitteena on tarjota oppilaalle ravitsemussuositusten mukaista, täysipainoista ja maistuvaa ruokaa. Kouluruoka tarjotaan jokaisena koulupäivänä ja se on oppilaalle maksuton ateria.
Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on lisätä arjen liikuntaa kouluissa ja tukea oppimista toiminnallisilla menetelmillä.
Vantaalla tarjotaan oppilaan oman äidinkielen ja ylläpitokielen opetusta kaksi tuntia viikossa.
Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa, lähtökohtiinsa ja kiinnostukseensa perustuvia valintoja.
Vantaalla oppilaan tarvitsema tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa erilaisin joustavin järjestelyin.
Suomessa vakituisesti asuvat lapset ja nuoret ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta, tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto).
Valmistavaa opetusta tarjotaan lapsille ja nuorille, jotka eivät osaa riittävästi suomen kieltä, jotta he voisivat opiskella suomenkielisessä opetusryhmässä. Valmistavan opetuksen ryhmissä opiskellaan suomen kieltä sekä koulussa opetettavia oppiaineita oppilaan taitotasojen mukaisesti.
Vantaalaisille peruskoululaisille järjestetään koulupäivän yhteydessä kerhotoimintaa.
Vuosiluokilla 1.-6. oppilailla on oma luokanopettaja, joka opettaa suurimman osan oppiaineista.
Yhdeksän vuotta kestävässä perusopetuksessa saa yleissivistävän pohjakoulutuksen. Kaikkien Suomessa asuvien seitsemän vuotta täyttäneiden lasten on käytävä koulua tai suoritettava muutoin peruskoulun oppimäärä.
Suomi toisena kielenä (=S2) opetusta saavat oppilaat, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen. S2 on oppimäärä, joka on rinnakkainen äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärälle, ja sitä opiskellaan joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden sijaan.
Esteettömyys
Reitti pääsisäänkäynnille
- Saattoliikenteen pysähtymispaikka sijaitsee sisäänkäynnin läheisyydessä (etäisyys enintään 5 metriä), josta sisäänkäynnille pääsee siirtymään sujuvasti.
- Kulkureitti sisäänkäynnille on tasainen ja riittävän leveä sekä valaistu.
- Kulkureitillä on 1 porrasaskelma.
- Kulkureitillä on alle 6 m pitkä luiska, jossa on käsijohteet molemmilla puolilla.
Sisäänkäynti "vaihtoehtoinen sisäänkäynti"
- Sisäänkäynti erottuu selkeästi ja on valaistu.
- Sisäänkäynnin yhteydessä on 2 peräkkäistä porrasaskelmaa, jossa on käsijohteet toisella puolella.
- Sisäänkäynnin ovet erottuvat selkeästi ja lasiovissa on kontrastimerkinnät. Ovi avautuu käsin helposti.
- Sisäänkäynnin yhteydessä on yli 2 cm korkeita kynnyksiä.
- Tuulikaappi on ahdas.
Sisätilat
- Toimipisteessä on 3 kerrosta.
- Tilassa on yli 2 cm korkeita kynnyksiä.
- Tilan keskeisillä kulkureiteillä on vähintään 4 kääntyvää porrasaskelmaa, jossa on käsijohteet toisella puolella.
- Sisätilojen ovet erottuvat selkeästi.
- Toimipisteessä on esteetön wc kerroksessa 1.
- Osoite
Vapaalanpolku 13
01650Vantaa
Suomi- Postiosoite
- PL 2520, 01030 Vantaan kaupunki