Pointteja verkostoista, vuorovaikutustilanteista, muinaisista ratkaisuista ja nykyisistä käytännöistä.

20.04.2020

Pari huomiota aiemmista ongelmanratkaisutavoista

Historiallisten kertomuksien, kuvauksien ja tutkimuksenkin perusteella, meillä on tiedossa kuinka aiemmin on ratkottu ongelmia. Probleemat ovat liittyneet ihmisten elämäntilanteisiin, heidän lähiverkostoon, koko yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Parisataa vuotta sitten sosiaaliantropologit kiinnostuivat alkuperäiskansojen toimintatavasta suhtautua yhteisöjensä keskuudessa syntyneisiin haasteellisiin tilanteisiin. Mikäli jokin asia silloisessa maailmassa aiheutti kaikkia koskevan ongelman, niin se nähtiin koko yhteisöä koskevana asiana. Silloin ajateltiin myös, että ongelman ratkaisu tapahtui koko heimon kanssa yhteisesti.

Poppamiehet selvittelivät ensin tilannetta. Selvittelyn jälkeen he haastattelivat jokaista ja kutsuivat sitten koko heimon koolle ongelman ratkaisemiseksi. Kokoontumisen ja yhteisen keskustelun jälkeen syntyi ymmärrys, jonka avulla saatiin tilanne normalisoitua.

Silloin ennen ja myös nykyisin, useat huolet ongelmineen näyttävät olevan ratkaistavissa yhteisöllisesti ja olemassa olevan verkoston yhteistyöllä. ”Pyörää” ei siis tarvitsekaan keksiä uudelleen!

Kerrotaan myös, että antiikin kreikkalaiset ratkoivat vallitsevia ongelmia dialogia hyödyntäen. Voimme hyvin kuvitella, että silloinkin erimielisyydet äityivät väittelyjen, riitojen ja tappelujen asteelle. ”Kuka tietää parhaiten” - tyyppisiä keskusteluja käytiin ja asioissa ei päästy yhteisymmärrykseen, eikä ratkaisuihin.

Näissä vuorovaikutustilanteissa antiikin ihmiset alkoivat havainnoimaan, että toisen osapuolen kunnioittaminen, aktiivinen kuuntelu ja oman mielipiteen ilmaisu avoimesti alkoi tuottaa yllättävän hyvää tulosta. Dialogisuutta hyödyntävä keskustelu alkoi inspiroimaan käsiteltävässä asiassa sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua. Syntyi ”positiivinen pyörre” vuorovaikutustilanteisiin.

Tämä dialoginen suhtautumistapa toisiin keskustelijoihin tuotti uusia ratkaisuja ja voimaantumista. Havaittiin, että niitä henkilöitä, jotka olivat käsiteltävässä asiassa erimieltä, ei kannattanutkaan syöttää leijonille heti. Havaittiin, että erilaisia kannanottoja oli hyödyllistä tutkia tarkemmin. Havaittiin, että erilaiset näkemykset huomioon ottaen, havaittiin osaratkaisuja. Havaittiin jopa innovatiivisia ratkaisukehitelmiä käsillä oleviin ongelmiin.

Muinaiset tavat ratkoa asioista ovat nytkin toimivia, vaikka esteitä niiden hyödyntämiseen on edelleen olemassa

Historian kertomusten ja tiedon valossa ymmärrämme, että on hyödyllistä, jopa taloudellista ratkoa asioita verkostoissa ja verkostoyhteistyönä. Kokemuksesta tiedämme myös, että dialogisuus on positiivista tulosta tuottava vuorovaikutustapa, kun asioimme toistemme kanssa. Dialogisuus lisää hyvinvointia.

Mielestäni verkostotyön ja dialogisuuden periaatteiden yhdistäminen on merkityksellistä. Dialogisuus tuo positiivisen ja innovatiivisen ”vireen” keskusteluun, ja verkostoissa on yhdessä tekemisen voima!

Nykyisin koetaankin, että verkostotyö ja dialoginen toimintatapa on tärkeä osa ammatillista osaamista. Tästä huolimatta dialogisen verkostotyön hyödyntäminen on melko marginaalista. Miksi?

Ammatillisen verkostotyön ja dialogisen verkostotyön esteenä ovat olleet ainakin aikapula ja rahapula. Nämä resurssipuutteet ovat saavuttaneet ”kestosuosikin” aseman, kun on pohdittu mikä estää hyödyntämästä tehokkaammin dialogista verkostotyötä. Löydämmekö uusia ratkaisuja esteiden voittamiseksi?

Myös asiakkaan näkökulmasta verkostotyöhön antautumisella on omat haasteensa. Saattaa olla haasteellista ottaa mukaan oma lähiverkosto vaikean asian käsittelyyn. Jokaiselle yksityisyys ja sen säilyttäminen on tärkeää. ”Kasvojaan” ei halua menettää ja haavan näyttäminen tekee kipeää. Omaa keskeneräisyyttä ei halua myöntää muiden edessä, vaikka ihmisen elämän tiedetäänkin olevan aina jossain muodossa kesken. Monet asiat nähdään niin sanotusti ”perheen sisäisenä asiana” ja apua ei pyydetä. Jos apua pyydetäänkin, niin saatetaan hyödyntää ”osa tekstistä puuttuu” -menetelmää.

Voidaan todeta, että autettavan osaan asettumisessa on omat haasteet voitettavana. Kun kykenee autettavana entistä avoimemmin tuomaan omaa vaikeaakin tilannetta esiin läheisverkostolle, sekä ammattilaisverkostolle, ovat mahdollisuudet tilanteen ratkaisuihin ja tilanteen helpottumiseen huomattavasti paremmat. Edessä voi avautua rikas ja mielenkiintoinen tulevaisuus.

Voimaantumista, yhteisiä suunnitelmia ja yhdessä tekemisen meininkiä! Ennakointidialogit ovat toimintatapa ja pyrkimys dialogiseen vuorovaikutukseen verkostoissa. Toimintatapa on tuottanut positiivisen pyörteen asioiden käsittelyyn.

Kuten edellä on kuvattu, niin dialogisuus ja verkostoyhteistyö eivät ole itsestään selvyys ammattilaisten ja asiakkaiden näkökulmasta. Asiaa on pyritty ratkomaan monin eri tavoin, eri yhteyksissä ja eri tahojen toteuttamina.

Ennakointidialogit ovat olleet yksi tapa tuottaa dialogista verkostotyötä, jossa ammatillinen verkosto ja asiakkaan lähiverkosto kutsutaan samaan kokoukseen. Näissä kokouksissa on käsiteltävää asiaa lähestytty ratkaisuista käsin ja positiivisessa hengessä. Kokouksessa kaikki osapuolet ovat tulleet kuulluiksi ja sitoutuminen yhteiseen suunnitelmaan on ollut vahvaa.

Ennakointidialogeissa on koettu voimaantumista: vapautta, vastuuta, arvostusta, luottamusta, myönteistä ilmapiiriä ja ”yhdessä tekemisen meininkiä”. Näissä kokoontumisissa on havaittu, että toisen osapuolen mielipidettä ei ole kannattanutkaan ”syöttää leijonille”!

Kokouksiin osallistuneet ovat palautteissaan kertoneet ennakointidialogin tuottaneen konkreettista hyötyä, lähisuhteiden ja verkostojen vahvistumista, vuorovaikutussuhteiden parantumista, uusia näköaloja omaan elämään, tulevaisuuden ratkaisuja ja arkielämään uusia mahdollisuuksia.

Meillä Vantaalla on myös mahdollisuus järjestää ennakointidialogeja. Vantaalla ennakointidialogeja järjestävät Vantaan kaupungin verkostokonsultit, jotka ovat koulutettuja dialogisiin menetelmiin ja verkostomaisiin toimintatapoihin. Koulutamme myös lisää verkostokonsultteja ja dialogisen verkostotyön ammattilaisia joukkoomme.

Mikäli kiinnostuit ennakointidialogeista, ennakointidialogin järjestämisestä tai kouluttautua verkostokonsultiksi, niin ota yhteyttä verkostokoordinaattori Jukka Riikoseen (jukka.riikonen@vantaa.fi).

Kirjoitelman kirjoitti

Jukka Riikonen

Verkostokoordinaattori

Vantaan kaupunki

Keskustele verkostoyhteistyöstä ja dialogisuudesta! Osallistuvavantaa.fi/Moodin blogikeskustelu

facebook instagram youtube