Oppilasarviointi

Arviointi on kokonaisuus, joka on muutakin kuin todistusten ja arvosanojen antamista. Oppilas saa opiskelustaan ohjaavaa palautetta pitkin lukuvuotta ja osallistuu itse oman oppimisensa arviointiin.

Arvioinnin tehtävänä on

  • ohjata ja kannustaa oppilasta opiskelussa
  • tukea myönteisen minäkuvan rakentumista
  • kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.

Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnissa oppilaita ei rinnasteta toisiinsa vaan oppilaan osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä verrataan opetussuunnitelmassa tai oppilaan omassa opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

Oppilaan saaman jatkuvan ohjaavan palautteen lisäksi Vantaalla oppilas saa lukuvuoden aikana kaksi väliarviointia. Toinen väliarvioinneista toteutetaan arviointikeskusteluna opettajan, oppilaan ja hänen huoltajansa kesken ja toinen kirjallisesti. Väliarvioinnin ajankohta löytyy koulun lukuvuosisuunnitelmasta ja kirjallinen väliarviointi näkyy oppilaan Wilmassa.

Arviointi opintojen aikana

Arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan oppimisprosessia ja antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen palautetta koulussa tapahtuvasta toiminnasta. Tavoitteenamme on antaa ohjaavaa ja kannustavaa arviointia sekä arvioinnin avulla kertoa oppilaan edistymisestä eri oppiaineissa. Arvioinnin lähtökohtana on perusopetuksen lainsäädäntö, Opetushallituksen arviointia koskevat ohjeet sekä Vantaan sivistystoimen arviointiohjeisto.

Koulussamme arvioidaan oppilaan käyttäytymistä, työskentelyä ja eri oppiaineissa opittuja tietoja ja taitoja. Lisäksi ohjaamme oppilaita arvioimaan itse itseään. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä on antaa oppilaalle palautetta riittävän usein, jotta hän voisi kehittää omia taitojaan ja ominaisuuksiaan. Opintojen aikana tapahtuvan arvioinnin kohteena on koko oppimisprosessi, ja se perustuu monipuoliseen näyttöön.

Arvioinnin tehtävänä on kannustaa ja motivoida oppilasta sekä rakentaa oppilaan myönteistä ja realistista käsitystä itsestään oppijana.

Vuosiluokilla 1–5 oppilaan arviointi on sanallista ja kohdistuu ensisijaisesti oppilaan edistymiseen ja työskentelytaitoihin. Lisäksi sanallista arviointia täydennetään osaamisen tasoa kuvaavalla numerolla valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti hyvän osaamisen kuvauksen taitekohdissa. Vuosiluokilla 6–9 oppilaan arvostelu suoritetaan numeroarvosteluna, vuosiluokilla 6–7 voidaan lisäksi antaa sanallista arviointia.

Lukuvuoden aikana oppilaita arvioidaan kolme kertaa. Väliarviointeja on kaksi, ja lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus. Yksi väliarviointi on syyslukukauden päättyessä annettava välitodistus.Toinen väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna, joka pidetään syys-helmikuun välisenä aikana. Itsearviointi on osa arviointikeskustelua. Lukuvuoden päättyessä oppilaat saavat lukuvuositodistuksen, jossa kerrotaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen, kuinka oppilas on kehittynyt eri oppiaineissa ja työskentelytavoissa sekä annetaan tietoa käyttäytymisestä.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi

Oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan mahdolliset oppimisvaikeudet. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos HOJKS:ssa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, tulee hänen suoritustensa arviointikin olla suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos HOJKS:ssa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia näissä oppiaineissa HOJKS:ssa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviointia koko perusopetuksen ajan.

Käyttäytymisen tavoitteet ja arviointi

Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteena on tukea toiminta-ajatuksen toteutumista. Toiminta-ajatuksemme on: Hyvinvoivassa koulussa on turvallista kehittyä, kasvaa ja oppia. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Arviointi on jatkuvaa, totuudenmukaista ja monipuolista, ja sen tulee tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla.

Käyttäytymistä arvioidaan arviointikeskusteluissa sekä lukukausi- ja lukuvuositodistusten yhteydessä.

Käyttäytymisen arvioinnin kriteerinä on käyttäytymisen tavoitteiden saavuttaminen. Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikätaso. Käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1–5 ja numeraalisesti vuosiluokilla 6–9. Numeraaliseen arviointiin voidaan liittää sanallinen osio. Käyttäytymisen arviointi 7.-9. luokilla tehdään erillisen kriteeristön pohjalta.

Mikkolan yhtenäiskoulun käyttäytymisen tavoitteet perustuvat perusopetuksen arvopohjaan. Perusopetuksen arvopohjana ovat mm. ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Koulumme käyttäytymisen tavoitteet on määritelty toiminta-ajatuksen, koulun keskeisten kasvatustavoitteiden ja toimintakulttuurin pohjalta. Keskeistä on vastuun jakaminen ja vuorovaikutus oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa. Tavoitteena on luoda valmiuksia ja edistää lapsen/nuoren tasapainoista kasvua yhteiskunnan jäseneksi. Koulu on laatinut yhdessä oppilaiden kanssa säännöt, jotka ohjaavat oppilaiden käyttäytymistä.

Käyttäytymisen tavoitteet:

Oppilas

noudattaa kouluyhteisön sisäisiä ja yleisiä käyttäytymissääntöjä sekä annettuja ohjeita

huolehtii yhteisestä omaisuudesta ja ympäristöstä

työskentelee vastuullisesti

on rehellinen ja luotettava

kunnioittaa toisia ja toisten työtä

auttaa toisia

tulee toimeen toisten oppilaiden ja henkilökunnan kanssa.

Työskentelyn arviointi

Toiminta-ajatuksemme sisältää kuvauksen oppilaasta, jolla on taito tehdä työtä yksin ja yhdessä muiden kanssa. Tätä oppilas harjoittelee koko peruskoulun ajan. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. Koulussamme työskentelyä arvioivat oppilasta opettavat opettajat ja oppilas itse. Työskentelystä keskustellaan vanhempien kanssa muun yhteydenpidon lisäksi arviointikeskusteluissa. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään.

Arviointi eri oppiaineissa

Oppilasarvioinnin pohjana ovat koulumme opetussuunnitelman tavoitteet sekä kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta Opetushallituksen määräyksen mukaan kirjatuissa vaiheissa. Ainekohtaisten opetussuunnitelmien yhteydessä on esitetty eri oppiaineiden tavoitteet.

VUOSILUOKAN HYVÄKSYTTY SUORITUS

Koulussamme edetään vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. Oppilaan tulee suorittaa edellinen vuosiluokka hyväksytysti, jotta hän voi siirtyä seuraavalle luokalle.

Oppilas, joka on suorittanut hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat opinnot, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle.

Oppilaalle, joka on opinnoissa jäänyt tilapäisesti jälkeen tai muutoin tarvitsee erityistä tukea, on opettajan tarjottava mahdollisuutta osallistua tukiopetukseen. Opettajan on ilmoitettava oppilaan huoltajalle viimeistään huhtikuussa, jos näyttää todennäköiseltä, että oppilas saa hylätyn suorituksen jostakin oppiaineesta.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset kyseiseltä vuosiluokalta raukeavat.

Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, tehdään oppilaan jättämisestä vuosiluokalle ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Mikäli oppilas osoittaa erillisessä kokeessa hallitsevansa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Muussa tapauksessa hän jää vuosiluokalle.

Edellä esitetyistä menettelytavoista voidaan erityisestä syystä poiketa seuraavilla tavoilla:

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, on huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Oppilas voidaan siirtää seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, mikäli arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoista etenemisestä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen uusimista. Pyyntö tulee tehdä rehtorille. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta.

Mikäli oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, yhdeksännellä vuosiluokalla hänet luetaan asianomaisen vuosiluokan oppilaaksi niin kauan, kunnes hän on suorittanut koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy.

Oppilaan itsearviointi

Itsearvioinnin tehtävänä on tukea oppilasta tuntemaan ja arvioimaan itseään sekä ohjata ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Itsearvioinnin tavoitteena on kehittää oppilaan opiskelutaitoja ja luoda valmiuksia arvioida omaa oppimistaan, työskentelyään ryhmän jäsenenä ja käyttäytymistään. Tarkoituksena on myös tukea itsetuntemuksen kasvua.

Koulussamme pyritään kehittämään oppilaiden itsearviointitaitoja askel askeleelta oppilaiden iän ja valmiuksien karttuessa. Oppilas arvioi pääasiassa työskentelytaitojaan ja käyttäytymistään. Itsearviointi toteutetaan arviointikeskustelun tai kirjallisen väliarvioinnin yhteydessä vähintään kerran lukuvuodessa. Opettaja kommentoi oppilaan tekemiä arviointeja ja hänen asettamiaan tavoitteita. Itsearviointi annetaan oppilaan huoltajalle nähtäväksi ja kommentoitavaksi.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu opetushallituksen perusteiden mukaisesti. Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineen tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta muodostaa kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii arvioinnin pohjana. Se määrittelee tason arvosanalle 8.

Päättöarviointi

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarviointi perustuu kriteereille, jotka määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan. Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu niin, että oppilas saa päättötodistukseen arvosanan kahdeksan, jos hänen osaamisensa on keskimäärin kriteerien mukaista. Päättöarvosana perustuu yhteisissä oppiaineissa oppilaan osaamiseen vuosiluokilla 8–9, ja sen pohjana tulee olla monipuolinen näyttö Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan taitoja ja tietoja arvioidaan päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti.

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa aineessa, ei häntä arvioida päättöarvioinnin hyvän osaamisen kuvausten mukaisesti. Tällaisen oppilaan arviointi perustuu hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin.

Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvostellaan seuraavat yhteiset oppiaineet: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Ne valinnaisaineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaisaineet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine luetaan jonkin yhteisen aineen syventäväksi opinnoksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

Todistukset

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat lukuvuositodistus, välitodistus ja erotodistus. Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos ne sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, ovat ne tältä osin salassa pidettäviä.

Lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, joka on opettajan antama arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisesta, vahvuuksista ja kehittämisen kohteista. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat muodostaa lukuvuositodistuksen.

Välitodistus annetaan joulukuussa syyslukukauden päättyessä. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toisen kunnan kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuuttaan suoritetuksi oppivelvollisuuden aikana.

Mikkolan koulu Lyyra

Lyyranpolku 2

PL 6507

01480 Vantaa

Rehtori: Ville Ylianunti,
040 586 0917, ville.yliaununti@vantaa.fi

Koulusihteeri: Mari Relander,
043 827 1830 (ke-pe), mari.relander@vantaa.fi

Mikkolan koulu Vega

Venuksentie 2

PL 6514

01480 Vantaa

Apulaisrehtori: Mirja-Riikka Kilponen,
040 771 8786, mirja-riikka.kilponen@vantaa.fi

Koulusihteeri: Noora Kankare,
040 656 9274, noora.kankare@vantaa.fi

twitter instagram